Monitulkintainen integriteetti : sisäasiainhallinnossa työskentelevien näkemyksiä hyvästä julkisesta toiminnasta

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mistä hyvässä virkamiestoiminnassa ja siihen vaikuttavissa tekijöissä on kyse, kun niitä tarkastellaan integriteetin näkökulmasta. Tulkinta hyvästä virkamiestoiminnasta muodostuu virkamiesten itsensä näkemysten pohjalta, teorian ja empirian vuoropuheluna. Integriteetti-käsitteen teoreettinen esiymmärrys muodostuu etiikkateorioiden sekä integriteetin eri näkökulmien tarkastelusta. Integriteettiä tarkastellaan yksilön, ammatin, organisaation, kulttuurin sekä systeemin näkökulmista. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka tukeutuu fenomenologis-hermeneuttiseen ajatteluun. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kertomusten ja teemahaastattelujen avulla. Aineisto analysointi toteutettiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen keskeinen konteksti on sisäasiainhallinto osana valtionhallintoa ja suomalaista kansallista integriteettisysteemiä. Tutkimuksen kohdeorganisaatiot ovat osa sisäasiainhallintoa, ja tutkimushenkilöt edustavat sisäministeriötä, Hätäkeskuslaitosta, Maahanmuuttovirastoa, Rajavartiolaitosta sekä Pelastusopistoa. Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset ovat seuraavat: 1) integriteetti on monitulkintainen, mutkikas, systeeminen ja kontekstisidonnainen ilmiö, 2) integriteettiin vaikuttavia tekijöitä pitäisi tarkastella yksilön näkökulmasta, 3) integriteetin loukkaaminen voi olla tahallista tai tahatonta, 4) organisaation roolina on yhtäältä mahdollistaa ja toisaalta varmistaa virkamiehen hyvää toimintaa, 5) johtajien ja lähiesihenkilöiden esimerkillä johtaminen on keskeistä hyvässä toiminnassa, 6) hyvän toiminnan ytimessä ovat viime kädessä virkamiehen itsetuntemus, terve itsearvostus, itsensä johtaminen ja oman toiminnan reflektointi ja 7) virkamiehen rooli- ja arvoristiriidat heikentävät hyvää toimintaa.