Monitulkintainen integriteetti : sisäasiainhallinnossa työskentelevien näkemyksiä hyvästä julkisesta toiminnasta

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mistä hyvässä virkamiestoiminnassa ja siihen vaikuttavissa tekijöissä on kyse, kun niitä tarkastellaan integriteetin näkökulmasta. Tulkinta hyvästä virkamiestoiminnasta muodostuu virkamiesten itsensä näkemysten pohjalta, teorian ja empirian vuoropuheluna. Integriteetti-käsitteen teoreettinen esiymmärrys muodostuu etiikkateorioiden sekä integriteetin eri näkökulmien tarkastelusta. Integriteettiä tarkastellaan yksilön, ammatin, organisaation, kulttuurin sekä systeemin näkökulmista.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka tukeutuu fenomenologis-hermeneuttiseen ajatteluun. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kertomusten ja teemahaastattelujen avulla. Aineisto analysointi toteutettiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen keskeinen konteksti on sisäasiainhallinto osana valtionhallintoa ja suomalaista kansallista integriteettisysteemiä. Tutkimuksen kohdeorganisaatiot ovat osa sisäasiainhallintoa, ja tutkimushenkilöt edustavat sisäministeriötä, Hätäkeskuslaitosta, Maahanmuuttovirastoa, Rajavartiolaitosta sekä Pelastusopistoa.

Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset ovat seuraavat: 1) integriteetti on monitulkintainen, mutkikas, systeeminen ja kontekstisidonnainen ilmiö, 2) integriteettiin vaikuttavia tekijöitä pitäisi tarkastella yksilön näkökulmasta, 3) integriteetin loukkaaminen voi olla tahallista tai tahatonta, 4) organisaation roolina on yhtäältä mahdollistaa ja toisaalta varmistaa virkamiehen hyvää toimintaa, 5) johtajien ja lähiesihenkilöiden esimerkillä johtaminen on keskeistä hyvässä toiminnassa, 6) hyvän toiminnan ytimessä ovat viime kädessä virkamiehen itsetuntemus, terve itsearvostus, itsensä johtaminen ja oman toiminnan reflektointi ja 7) virkamiehen rooli- ja arvoristiriidat heikentävät hyvää toimintaa.

The focus of this qualitative study is to increase the understanding of what constitutes good public servants’ work, along with the factors that have an impact on it, from the perspective of the concept and phenomenon of integrity. The study also addresses which elements strengthen or weaken the integrity of public servants along with the types of integrity violations that exist. The interpretation of good work and violation of good work will be formed through the dialogue between the voices of public servants and theory. As a concept, integrity will be considered from five perspectives: individual; professional; organizational; cultural; and system. The methodology employs phenomenological-hermeneutical thinking.

The research process comprises narratives and individual thematic interviews. The context of the study is the administrative branch of the Ministry of the Interior. The respondents represent The Ministry of the Interior, The Emergency Response Centre, The Finnish Immigration Service, The Finnish Border Guard, and The Emergency Services Academy Finland.

The main conclusions are: 1) integrity is an ambiguous, complex and systemic phenomenon that is dependent on its context; 2) factors that influence integrity should be examined from the individual perspective; 3) integrity violation can be both intentional and unintentional; 4) the role of the organization is both to promote and to ensure the good work of the public servant; 5) leading by example is a central element that influences public servants’ possibilities to work according to integrity; 6) self-knowledge, healthy self-review, self-management, and reflection are core factors when working and behaving well; 7) role and value conflicts weaken public servants’ possibilities to act according to integrity.