Developing Integration by evaluating Government Program for 2016–2019 : Propositions for Decision Makers

Vuosina 2015–2016 Suomeen jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä kasvoi nopeasti, ja Suomi vastaanotti noin 35 000 hakemusta. Tämä muutos on edellyttänyt Suomen valtion kotouttamispolitiikan uudelleenarviointia. Eduskunnan tarkastusvaliokunta ilmoitti marraskuussa 2018, että nykyinen kotouttamispolitiikka ei toimi, ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Tutkimuksessa arvioitiin valtion kotouttamisohjelmaa 2016–2019 erityisesti pakolaisten näkökulmasta soveltamalla monimenetelmällisyyttä, palvelumuotoilun timanttimallia yhdessä rakentavalla ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla. Tämä on yksi ensimmäisistä tutkimuksista Suomessa, joissa käsitellään asiaa johtamistieteiden avulla. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, miksi Suomen kotouttamisohjelma ei toiminut ja mitä ehdotuksia voitaisiin tarjota suomalaisille päätöksentekijöille. Tutkimuksen mukaan suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli vahvasti samaa mieltä Suomen kotouttamisohjelman toimenpiteistä. Ongelma ei ole itse ohjelmassa, vaan sen erilaisissa ensisijaisissa tavoitteissa pakolaisten ja Suomen hallituksen välillä, sekä valtion kotouttamistoimenpiteiden toteuttamisessa. Suomen hallituksen perheenyhdistämiseen ja kansalaisuusvaatimuksiin liittyvä politiikka on vaikuttanut kielteisesti kotoutumiseen ja valtion kotouttamisohjelman onnistumiseen muuttamalla pakolaisten uuden elämänpolun Suomessa pitkäksi ja kalliiksi, sekä pakottamalla osan pakolaisista kielitaidon esittelijöiksi kielen oppijoiden sijaan Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Havaitsimme myös, että porkkana ja keppi -politiikkaa käytettiin väärin, ja oli harvinaista ohjata ulkomaalaisia korkeiden työllisyystulosten työvoimapalveluihin. Tämä tutkimus kehitti suomalaisille päätöksentekijöille, erityisesti Suomen työ- ja elinkeinoministeriölle, ehdotuksia kotouttamisen kultaisen tunnin strategian käyttämisestä ja kotoutumisen edistämisestä luomalla uusia polkuja maahanmuuttajille. Viimeinen ehdotus on kotoutumispalvelujen tarjoaminen saman katon alla suunnittelemalla yhden luukun ohjauskeskus (Koto-talo). Tämä tutkimus on esimerkki siitä, miten palvelumuotoilua voidaan soveltaa pakolaisten näkökulman asettamiseksi vahvemmin tulevaisuuden työstrategian keskipisteeseen. Lisäksi tutkimus selittää, miksi on tärkeää korostaa kansalaisten näkökulmaa tässä korkean tason ministerityössä.