Developing Integration by evaluating Government Program for 2016–2019 : Propositions for Decision Makers

Abstract

From 2015–2016, around 38,000 asylum seekers flocked to Finland. This change has prompted the Finnish government to reevaluate its integration policy. In November 2018, the Finnish Parliament Audit Committee declared that the present integration policy is not working, and new solutions are needed to remedy the situation.

The study evaluated the Finnish integration program from 2016–2019, focusing on the perspective of refugees by applying a mixed methodology, service design diamond model with a constructive problem-solving research approach. This is one of the first studies in Finland to deal with the issue by using management science. The study also sought to find out why the Finnish Integration Program didn’t work and what propositions could be offered to Finnish policymakers. The study indicates that most of the participants in this study strongly agreed with the measures of Finnish integration program. The problem is not in the program itself, but in the different priorities between the refugees and the Finnish government and in the implementation of the Finnish integration measures. Finnish government policies related to family reunification and citizenship requirements have negatively affected integration and the success of the Finnish government integration program by changing refugees’ new life path in Finland to a long and high-cost one, forcing some of the refugees to be language skills demonstration seekers instead of language learners to get Finnish citizenship. Also, we found that the carrot-and-stick policy was misused, and it rarely steered foreigners into employment services with high employment outcomes. This research developed propositions for Finnish decision makers, especially the Finnish Ministry of Economic Affairs and Employment for using integration’s golden hour strategy and promoting integration by creating new paths for migrants. The last suggestion is to provide integration services under one roof by designing an integration one-stop guidance center (Koto-talo).

This study is an example of how service design can be applied to position the refugees’ perspective more strongly in the center of a ministerial strategy for work in the future and explains why it is important to emphasize the citizen’s perspective in this high-level ministerial work.

Vuosina 2015–2016 Suomeen jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä kasvoi nopeasti, ja Suomi vastaanotti noin 35 000 hakemusta. Tämä muutos on edellyttänyt Suomen valtion kotouttamispolitiikan uudelleenarviointia. Eduskunnan tarkastusvaliokunta ilmoitti marraskuussa 2018, että nykyinen kotouttamispolitiikka ei toimi, ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja.

Tutkimuksessa arvioitiin valtion kotouttamisohjelmaa 2016–2019 erityisesti pakolaisten näkökulmasta soveltamalla monimenetelmällisyyttä, palvelumuotoilun timanttimallia yhdessä rakentavalla ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla. Tämä on yksi ensimmäisistä tutkimuksista Suomessa, joissa käsitellään asiaa johtamistieteiden avulla. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, miksi Suomen kotouttamisohjelma ei toiminut ja mitä ehdotuksia voitaisiin tarjota suomalaisille päätöksentekijöille. Tutkimuksen mukaan suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli vahvasti samaa mieltä Suomen kotouttamisohjelman toimenpiteistä. Ongelma ei ole itse ohjelmassa, vaan sen erilaisissa ensisijaisissa tavoitteissa pakolaisten ja Suomen hallituksen välillä, sekä valtion kotouttamistoimenpiteiden toteuttamisessa.

Suomen hallituksen perheenyhdistämiseen ja kansalaisuusvaatimuksiin liittyvä politiikka on vaikuttanut kielteisesti kotoutumiseen ja valtion kotouttamisohjelman onnistumiseen muuttamalla pakolaisten uuden elämänpolun Suomessa pitkäksi ja kalliiksi, sekä pakottamalla osan pakolaisista kielitaidon esittelijöiksi kielen oppijoiden sijaan Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Havaitsimme myös, että porkkana ja keppi -politiikkaa käytettiin väärin, ja oli harvinaista ohjata ulkomaalaisia korkeiden työllisyystulosten työvoimapalveluihin. Tämä tutkimus kehitti suomalaisille päätöksentekijöille, erityisesti Suomen työ- ja elinkeinoministeriölle, ehdotuksia kotouttamisen kultaisen tunnin strategian käyttämisestä ja kotoutumisen edistämisestä luomalla uusia polkuja maahanmuuttajille. Viimeinen ehdotus on kotoutumispalvelujen tarjoaminen saman katon alla suunnittelemalla yhden luukun ohjauskeskus (Koto-talo).

Tämä tutkimus on esimerkki siitä, miten palvelumuotoilua voidaan soveltaa pakolaisten näkökulman asettamiseksi vahvemmin tulevaisuuden työstrategian keskipisteeseen. Lisäksi tutkimus selittää, miksi on tärkeää korostaa kansalaisten näkökulmaa tässä korkean tason ministerityössä.