Spontaanien vapaaehtoisten toiminnan organisointi turvallisuustehtävissä : Digitaalisten alustojen käyttö toiminnan organisoinnin apuna
Tuori, Sanna (2021-04)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042111297
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042111297
Tiivistelmä
Tavalliset kansalaiset ovat usein merkittävä apu viranomaisille erilaisissa häiriötilanteissa, kuten luonnononnettomuuksissa ja terrori-iskuissa. Ilmastonmuutos ja väestötiheyden kasvu ovat lisänneet häiriötilanteiden riskiä ja kansalaisten avun merkitystä. Vapaaehtoisten toimintaa kohtaan liittyy kuitenkin ennakkoluuloja, jotka voivat olla esteenä turvallisuustehtäviin osallistumiselle.
Tämä tutkimus käsittelee spontaanien eli järjestöihin kuulumattomien vapaaehtoisten toimintaa turvallisuustehtävissä. Tutkimuksessa tarkastellaan spontaanien vapaaehtoisten löytämiseksi ja heidän toimintansa organisoimiseksi käytettyjä malleja, joilla on pyritty vapaaehtoisten tehokkaampaan hyödyntämiseen häiriötilanteissa. Tarkastelun kohteena ovat Australiassa kehitetty EV CREW, Hollannin Ready2Help ja Suomen öljyntorjunnassa käytetty tapa organisoida spontaaneja vapaaehtoisia. Tutkimuksen taustateorina ja tarkastelun näkökulmana käytetään kompleksisuusajattelua. Tavoitteena on selvittää, mitä spontaanit vapaaehtoiset ovat turvallisuustehtävissä, minkälaisia malleja spontaanien vapaaehtoisten toiminnan koordinoimiseksi turvallisuustehtävissä on kehitetty ja minkälaisena spontaani vapaaehtoisuus näyttäytyy kompleksisuusajattelun kautta katsottuna.
Tutkimusaineisto on koottu puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Lisäksi aineistona käytetään kirjallisia dokumentteja, jotka käsittelevät spontaanien vapaaehtoisten toiminnan organisointiin luotuja malleja. Haastateltavat ovat malleja tutkineita tai kehittäneitä asiantuntijoita ja viranomaisia Suomesta ja Hollannista. Haastattelut on toteutettu pääsääntöisesti verkon kautta.
Tulosten perusteella spontaani vapaaehtoisuus on pääasiassa positiivinen ilmiö. Kuitenkin tulokset vahvistavat aikaisempaa näkemystä siitä, että spontaanien vapaaehtoisten toiminnan organisointi on haasteellista. Vaikka avun merkitys on tunnistettu, täysin organisoimaton toiminta nähdään lisääntyneenä turvallisuusriskinä. Spontaanien vapaaehtoisten toiminnan koordinoimiseksi tarkoitetuilla malleilla halutaan ottaa vapaaehtoiset haltuun ja vähentää toiminnan kompleksisuutta. Mallien käytöstä huolimatta toiminnan kompleksisuutta ei voida täysin poistaa. Tutkimuksessa tarkastellut mallit eroavat toisistaan esimerkiksi vapaaehtoisten rekisteröitymisen, koulutuksen ja häiriötilanteessa toteutettavien tehtävien suhteen. Suurin osa vapaaehtoistyöstä on yksinkertaista ja kaikille sopivaa. Kuitenkin kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa vapaaehtoisten osaamista halutaan hyödyntää yhä enemmän. Mikäli viranomaiset harkitsevat uuden mallin käyttöönottoa spontaanien vapaaehtoisten toiminnan organisoimiseksi, mallin valinta riippuu siitä, halutaanko hyödyntää enemmän yksinkertaista työvoimaa vai erityisosaamista.
Tämä tutkimus käsittelee spontaanien eli järjestöihin kuulumattomien vapaaehtoisten toimintaa turvallisuustehtävissä. Tutkimuksessa tarkastellaan spontaanien vapaaehtoisten löytämiseksi ja heidän toimintansa organisoimiseksi käytettyjä malleja, joilla on pyritty vapaaehtoisten tehokkaampaan hyödyntämiseen häiriötilanteissa. Tarkastelun kohteena ovat Australiassa kehitetty EV CREW, Hollannin Ready2Help ja Suomen öljyntorjunnassa käytetty tapa organisoida spontaaneja vapaaehtoisia. Tutkimuksen taustateorina ja tarkastelun näkökulmana käytetään kompleksisuusajattelua. Tavoitteena on selvittää, mitä spontaanit vapaaehtoiset ovat turvallisuustehtävissä, minkälaisia malleja spontaanien vapaaehtoisten toiminnan koordinoimiseksi turvallisuustehtävissä on kehitetty ja minkälaisena spontaani vapaaehtoisuus näyttäytyy kompleksisuusajattelun kautta katsottuna.
Tutkimusaineisto on koottu puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Lisäksi aineistona käytetään kirjallisia dokumentteja, jotka käsittelevät spontaanien vapaaehtoisten toiminnan organisointiin luotuja malleja. Haastateltavat ovat malleja tutkineita tai kehittäneitä asiantuntijoita ja viranomaisia Suomesta ja Hollannista. Haastattelut on toteutettu pääsääntöisesti verkon kautta.
Tulosten perusteella spontaani vapaaehtoisuus on pääasiassa positiivinen ilmiö. Kuitenkin tulokset vahvistavat aikaisempaa näkemystä siitä, että spontaanien vapaaehtoisten toiminnan organisointi on haasteellista. Vaikka avun merkitys on tunnistettu, täysin organisoimaton toiminta nähdään lisääntyneenä turvallisuusriskinä. Spontaanien vapaaehtoisten toiminnan koordinoimiseksi tarkoitetuilla malleilla halutaan ottaa vapaaehtoiset haltuun ja vähentää toiminnan kompleksisuutta. Mallien käytöstä huolimatta toiminnan kompleksisuutta ei voida täysin poistaa. Tutkimuksessa tarkastellut mallit eroavat toisistaan esimerkiksi vapaaehtoisten rekisteröitymisen, koulutuksen ja häiriötilanteessa toteutettavien tehtävien suhteen. Suurin osa vapaaehtoistyöstä on yksinkertaista ja kaikille sopivaa. Kuitenkin kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa vapaaehtoisten osaamista halutaan hyödyntää yhä enemmän. Mikäli viranomaiset harkitsevat uuden mallin käyttöönottoa spontaanien vapaaehtoisten toiminnan organisoimiseksi, mallin valinta riippuu siitä, halutaanko hyödyntää enemmän yksinkertaista työvoimaa vai erityisosaamista.