Markkinatehokkuus Suomen osakemarkkinoilla P/E-lukustrategialla mitattuna, empiirinen tutkimus vuosilta 1998-2007
Kaisto, Jussi (2009)
Kaisto, Jussi
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on tutkia Suomen osakemarkkinoiden
tehokkuutta P/E-lukustrategian avulla. P/E-luvun käyttöä tulevien tuottojen ennustajana tutkitaan vuosien 1998-2007 aikajaksolta historiallisen datan avulla. Tuottoperiodeina käytetään rahoituksen tutkimuksessa hyväksi havaittuja 1, 3,
5 ja 10 vuoden periodeja.
Aluksi perehdytään kysymykseen siitä, selittääkö tuottoperiodin alun P/E-luku periodin tulevia tuottoja. Toiseksi tutkitaan yleistä
oletusta siitä, tuottaako matalan P/E-luvun osakkeet keskimääräisesti korkean P/E:n omaavia osakkeita paremmin. Lisäksi tarkastellaan markkinoiden riskipreemion ja osakkeiden P/E-luvun välistä relaatiota. Oletuksena kun voidaan pitää matalia preemioita korkeiden P/E-lukujen aikana. Tutkielma alkaa teoreettisella osalla, jossa käsitellään markkinatehokkuutta teorian tasolla, siitä havaittuja poikkeamia sekä tutustutaan erilaisiin yritysten arvonmääritysmalleihin.
Teoria pohjautuu oppikirjoihin ja tieteellisissä aikakausilehdissä
julkaistuihin artikkeleihin. Teoreettisen viitekehyksen jälkeen empiirinen osa alkaa tutkimushypoteesien asettamisella ja P/E-luvun muodostumiseen tutustumisella. Empiria jatkuu aineistoon ja tutkimusmenetelmiin tutustumisella. Empiirinen osa loppuu tutkielmassa asetettujen hypoteesien testaamiseen ja
saatujen tutkimustulosten esittämiseen.
Tutkimusaineistona käytetään OMXH- ja OMXHCap-indeksien logaritmisoitua tuottodataa. Käytettävät P/E-luvut on saatu Thomson Financial-tietokannasta. Riskittömänä tuottona käytetään Helibor-/Euribor-korkoja sekä Suomen valtion obligaatioita. Saadut tutkimustulokset ovat keskenään ristiriitaisia. Voidaan kuitenkin todeta, että tehokkaiden markkinoiden keskivahvat ehdot eivät täysin täyty Suomen osakemarkkinoilla ja P/E-lukua voidaan käyttää tietyin varauksin hyväksi tulevien tuottojen ennustamisessa.
tehokkuutta P/E-lukustrategian avulla. P/E-luvun käyttöä tulevien tuottojen ennustajana tutkitaan vuosien 1998-2007 aikajaksolta historiallisen datan avulla. Tuottoperiodeina käytetään rahoituksen tutkimuksessa hyväksi havaittuja 1, 3,
5 ja 10 vuoden periodeja.
Aluksi perehdytään kysymykseen siitä, selittääkö tuottoperiodin alun P/E-luku periodin tulevia tuottoja. Toiseksi tutkitaan yleistä
oletusta siitä, tuottaako matalan P/E-luvun osakkeet keskimääräisesti korkean P/E:n omaavia osakkeita paremmin. Lisäksi tarkastellaan markkinoiden riskipreemion ja osakkeiden P/E-luvun välistä relaatiota. Oletuksena kun voidaan pitää matalia preemioita korkeiden P/E-lukujen aikana. Tutkielma alkaa teoreettisella osalla, jossa käsitellään markkinatehokkuutta teorian tasolla, siitä havaittuja poikkeamia sekä tutustutaan erilaisiin yritysten arvonmääritysmalleihin.
Teoria pohjautuu oppikirjoihin ja tieteellisissä aikakausilehdissä
julkaistuihin artikkeleihin. Teoreettisen viitekehyksen jälkeen empiirinen osa alkaa tutkimushypoteesien asettamisella ja P/E-luvun muodostumiseen tutustumisella. Empiria jatkuu aineistoon ja tutkimusmenetelmiin tutustumisella. Empiirinen osa loppuu tutkielmassa asetettujen hypoteesien testaamiseen ja
saatujen tutkimustulosten esittämiseen.
Tutkimusaineistona käytetään OMXH- ja OMXHCap-indeksien logaritmisoitua tuottodataa. Käytettävät P/E-luvut on saatu Thomson Financial-tietokannasta. Riskittömänä tuottona käytetään Helibor-/Euribor-korkoja sekä Suomen valtion obligaatioita. Saadut tutkimustulokset ovat keskenään ristiriitaisia. Voidaan kuitenkin todeta, että tehokkaiden markkinoiden keskivahvat ehdot eivät täysin täyty Suomen osakemarkkinoilla ja P/E-lukua voidaan käyttää tietyin varauksin hyväksi tulevien tuottojen ennustamisessa.