Virkamiehen sananvapaus
Kaakkurivaara, Kirsti (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kannalta tärkeä vapausoikeus. Sananvapaudesta säädetään perustuslain 12 §:ssä: ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla”.
Sananvapauden määritelmän mukaan sananvapaus kuuluu kaikille, myös virkamiehille. Käytännössä virkamiehen virkamiesominaisuutta ja kansalaisominaisuutta voi joskus olla vaikea sovittaa yhteen. Tämän vuoksi voi ilmaantua tilanteita, joissa joudutaan arvioimaan virkamiehen sananvapauden ulottuvuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka perustuslaissa säädetyn sananvapauden ja virkamiehen virkavelvollisuuksien yhteensovittaminen onnistuu.
Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat muun muassa sananvapaus, perusoikeus, hallinto-oikeudellinen virkamies-käsite sekä asiallisuus- ja käyttäytymisvaatimukset. Tutkimuksen lähtökohtana on perustuslain 12 §:n sananvapaussäännös, joten tältä osin tutkimus kuuluu valtiosääntöoikeuden piiriin. Tutkimus on lisäksi hallinto-oikeudellinen, sillä virkamiehen virkasuhde on hallinto-oikeudellinen palvelussuhde ja tutkimuksessa nousee esille virkamiesoikeudellisia näkökohtia. Tutkimuksen tavoitteena on oikeusdogmaattista tutkimusmetodia käyttäen tutkia perustuslaissa turvattua sananvapautta virkamiesten näkökulmasta oikeussäännösten, valtiopäiväasiakirjojen, oikeuskirjallisuuden sekä oikeustapausten pohjalta.
Erona tavalliseen kansalaiseen virkamiehen sananvapauden käyttämistä rajoittavat asiakirjojen salassapitovelvollisuus viranomaisessa sekä vaitiolovelvollisuus. Virkamiesasema edellyttää velvollisuutta käyttäytyä tavalla, joka ei vaaranna hallinnon ulkopuolisten tahojen luottamusta virkatoimintaan. Virkamiehen tulee hoitaa virkaansa asianmukaisesti ja hänen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Viranhoidossaan virkamiehen tulee noudattaa asiallisuusvaatimusta sekä hyvän kielenkäytön vaatimusta.
Virantoimituksessa virkamiehen on osoitettava kuuliaisuutta ja lojaliteettia viranomaista kohtaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö virkamiehellä olisi oikeutta arvostella myös viranomaistoimintaa. Virkamiehen tulee kuitenkin varmistua siitä, että mielipiteet vastaavat mahdollisimman hyvin tosiasioita, eivätkä ole virheellisiä tai epäasiallisia. Virantoimituksen ulkopuolella ei virkamiehille yleensä voida asettaa suurempia käyttäytymisvaatimuksia kuin tavallisille kansalaisille, mutta korkeassa ja luottamusta vaativassa virassa toimivan virkamiehen voidaan edellyttää käyttäytyvän asiallisesti myös viran ulkopuolella.
Ongelma, joka virkamiehen sananvapauden käyttämisessä voi esiintyä, on virkamiehen virka- ja yksityisominaisuuden sekoittuminen. Virkamiehen tulee etukäteen varmistua siitä, voiko hän esiintyä mielipiteineen julkisuudessa yksityishenkilönä vai katsotaanko hänen toimivan virassaan. Tavallisesti samastumisriski on sitä suurempi, mitä vastuullisemmassa ja korkeammassa virassa virkamies toimii.
Virkamiehen sananvapauteen ja mielipiteiden ilmaisemiseen liittyy monia näkökohtia. Virkamiehillä on mahdollisuus mielipiteiden ja kritiikin ilmaisemiseen, kun huomioon otetaan virasta johtuvat käyttäytymis-, asiallisuus- sekä puolueettomuusvaatimukset, virkamiehiä koskevat kuuliaisuus- ja lojaliteettiperiaatteet sekä vaatimus hyvästä ja asiallisesta kielenkäytöstä.
Sananvapauden määritelmän mukaan sananvapaus kuuluu kaikille, myös virkamiehille. Käytännössä virkamiehen virkamiesominaisuutta ja kansalaisominaisuutta voi joskus olla vaikea sovittaa yhteen. Tämän vuoksi voi ilmaantua tilanteita, joissa joudutaan arvioimaan virkamiehen sananvapauden ulottuvuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka perustuslaissa säädetyn sananvapauden ja virkamiehen virkavelvollisuuksien yhteensovittaminen onnistuu.
Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat muun muassa sananvapaus, perusoikeus, hallinto-oikeudellinen virkamies-käsite sekä asiallisuus- ja käyttäytymisvaatimukset. Tutkimuksen lähtökohtana on perustuslain 12 §:n sananvapaussäännös, joten tältä osin tutkimus kuuluu valtiosääntöoikeuden piiriin. Tutkimus on lisäksi hallinto-oikeudellinen, sillä virkamiehen virkasuhde on hallinto-oikeudellinen palvelussuhde ja tutkimuksessa nousee esille virkamiesoikeudellisia näkökohtia. Tutkimuksen tavoitteena on oikeusdogmaattista tutkimusmetodia käyttäen tutkia perustuslaissa turvattua sananvapautta virkamiesten näkökulmasta oikeussäännösten, valtiopäiväasiakirjojen, oikeuskirjallisuuden sekä oikeustapausten pohjalta.
Erona tavalliseen kansalaiseen virkamiehen sananvapauden käyttämistä rajoittavat asiakirjojen salassapitovelvollisuus viranomaisessa sekä vaitiolovelvollisuus. Virkamiesasema edellyttää velvollisuutta käyttäytyä tavalla, joka ei vaaranna hallinnon ulkopuolisten tahojen luottamusta virkatoimintaan. Virkamiehen tulee hoitaa virkaansa asianmukaisesti ja hänen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Viranhoidossaan virkamiehen tulee noudattaa asiallisuusvaatimusta sekä hyvän kielenkäytön vaatimusta.
Virantoimituksessa virkamiehen on osoitettava kuuliaisuutta ja lojaliteettia viranomaista kohtaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö virkamiehellä olisi oikeutta arvostella myös viranomaistoimintaa. Virkamiehen tulee kuitenkin varmistua siitä, että mielipiteet vastaavat mahdollisimman hyvin tosiasioita, eivätkä ole virheellisiä tai epäasiallisia. Virantoimituksen ulkopuolella ei virkamiehille yleensä voida asettaa suurempia käyttäytymisvaatimuksia kuin tavallisille kansalaisille, mutta korkeassa ja luottamusta vaativassa virassa toimivan virkamiehen voidaan edellyttää käyttäytyvän asiallisesti myös viran ulkopuolella.
Ongelma, joka virkamiehen sananvapauden käyttämisessä voi esiintyä, on virkamiehen virka- ja yksityisominaisuuden sekoittuminen. Virkamiehen tulee etukäteen varmistua siitä, voiko hän esiintyä mielipiteineen julkisuudessa yksityishenkilönä vai katsotaanko hänen toimivan virassaan. Tavallisesti samastumisriski on sitä suurempi, mitä vastuullisemmassa ja korkeammassa virassa virkamies toimii.
Virkamiehen sananvapauteen ja mielipiteiden ilmaisemiseen liittyy monia näkökohtia. Virkamiehillä on mahdollisuus mielipiteiden ja kritiikin ilmaisemiseen, kun huomioon otetaan virasta johtuvat käyttäytymis-, asiallisuus- sekä puolueettomuusvaatimukset, virkamiehiä koskevat kuuliaisuus- ja lojaliteettiperiaatteet sekä vaatimus hyvästä ja asiallisesta kielenkäytöstä.