Zu Rezensionen ausgewählter Werke von Sofi Oksanen in Finnland und Deutschland
Kainulainen, Aliisa (2020-10-31)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110489284
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110489284
Tiivistelmä
Tämä kielitieteen pro gradu -tutkielma keskittyy kirja-arvosteluun tekstilajina, tarkastellen sen erityispiirteitä saksalaisessa ja suomalaisessa lehdistössä. Tutkimusmateriaalin muodostavat kuusi suomenkielisessä ja viisi saksankielisessä lehdistössä ilmestynyttä kirja-arvostelua Sofi Oksasen teoksista Stalinin lehmät (2003), Stalins Kühe (2012), Puhdistus (2008) ja Fegefeuer (2010). Tutkimus on tapaustutkimus saksan- ja suomenkielisistä arvosteluista, niiden eroista ja yhtäläisyyksistä.
Alkuoletuksena tutkimuksen käynnistyessä oli, että molemmissa kieliryhmissä on samanlaisia kielellisiä ja ei-kielellisiä tunnusmerkkejä. Saksankieliset arviot ovat mahdollisesti pitempiä, koska saattavat sisältää enemmän kirjailijaa käsittelevää taustatietoa, koska Oksanen oli arvostelujen ilmestyessä suhteellisen tuntematon saksalaiselle lukijakunnalle. Tutkimuksessa ollaan myös kiinnostuneita kääntäjän tunnetuksi tekemisestä ja kielialueiden erilaisesta perinteestä arvioida ja kirjoittaa uutuusteoksista.
Arvostelua tarkastellaan yleisesti tälle tekstilajille tyypillisten ominaispiirteiden valossa. Tutkimus pureutuu arvostelun makrostruktuuriin, siihen miten arvostelu rakentuu kokonaiseksi tekstiksi omassa tekstilajissaan. Lähemmässä tarkastelussa ovat arvioiden kielelliset erityispiirteet, kuten myös ei-kielelliset, kuten kappalejako ja kuvitus. Saksankielisten arvosteluissa tarkastellaan myös mahdollisia mainintoja teosten kääntäjästä.
Molempien kieliryhmien arvostelut tekstilajeina olivat melko yhtenäisiä kielellisten ja ei-kielellisten ominaisuuksien osalta. Hypoteesin mukaisesti saksalaiset arvostelut olivat pidempiä. Tutkimuksen edetessä selvisi, että useimmissa saksankielisissä arvosteluissa oli kuva Oksasesta tai arvioitavasta teoksesta. Kirjailijan ulkonäkö on keskiössä lähes kaikissa saksankielisissä arvosteluissa. Näin ei ollut suomenkielisissä, johtuen ehkä siitä, että arvostelujen ilmestymisen aikaan hän oli Suomessa jo kohtuullisen tunnettu nykykirjailija.
Alkuoletuksena tutkimuksen käynnistyessä oli, että molemmissa kieliryhmissä on samanlaisia kielellisiä ja ei-kielellisiä tunnusmerkkejä. Saksankieliset arviot ovat mahdollisesti pitempiä, koska saattavat sisältää enemmän kirjailijaa käsittelevää taustatietoa, koska Oksanen oli arvostelujen ilmestyessä suhteellisen tuntematon saksalaiselle lukijakunnalle. Tutkimuksessa ollaan myös kiinnostuneita kääntäjän tunnetuksi tekemisestä ja kielialueiden erilaisesta perinteestä arvioida ja kirjoittaa uutuusteoksista.
Arvostelua tarkastellaan yleisesti tälle tekstilajille tyypillisten ominaispiirteiden valossa. Tutkimus pureutuu arvostelun makrostruktuuriin, siihen miten arvostelu rakentuu kokonaiseksi tekstiksi omassa tekstilajissaan. Lähemmässä tarkastelussa ovat arvioiden kielelliset erityispiirteet, kuten myös ei-kielelliset, kuten kappalejako ja kuvitus. Saksankielisten arvosteluissa tarkastellaan myös mahdollisia mainintoja teosten kääntäjästä.
Molempien kieliryhmien arvostelut tekstilajeina olivat melko yhtenäisiä kielellisten ja ei-kielellisten ominaisuuksien osalta. Hypoteesin mukaisesti saksalaiset arvostelut olivat pidempiä. Tutkimuksen edetessä selvisi, että useimmissa saksankielisissä arvosteluissa oli kuva Oksasesta tai arvioitavasta teoksesta. Kirjailijan ulkonäkö on keskiössä lähes kaikissa saksankielisissä arvosteluissa. Näin ei ollut suomenkielisissä, johtuen ehkä siitä, että arvostelujen ilmestymisen aikaan hän oli Suomessa jo kohtuullisen tunnettu nykykirjailija.