Ympäristöauditointien käyttö ja sidosryhmien vaikutus ympäristöauditointeihin Suomessa
Viitaniemi, Pia (2020-02-12)
Viitaniemi, Pia
12.02.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125341
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125341
Tiivistelmä
Yhteiskuntavastuuta ja yritysvastuuta voidaan pitää 2000-luvun merkittävimpinä yritystoimintaa muokanneina ilmiöinä. Vastuullisuudesta on tullut entistä vahvemmin osa yritysten liiketoimintaa ja jatkossa trendi tullee vahvistumaan. Yksikään organisaatio ei voi menestyä pitkällä aikavälillä, ellei se ota ympäröivää maailmaa huomioon. Ne yritykset, jotka haluavat menestyä, eivät voi jättää sidosryhmien vastuullisuusvelvoitteita huomioimatta.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää sidosryhmien vaikutusta yritysten ympäristöauditointien käyttöön Suomessa. Tutkittavaksi sidosryhmiksi valikoitui tässä tutkielmassa sisäiset, arvoketjusidonnaiset ja lainsäädännölliset sidosryhmät Darnallin, Seolin ja Sarkisin (2009) tutkimuksen mukaan. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli tarkastella tarkemmin ympäristöauditointeja, mitä ne ovat ja kuinka paljon niitä käytetään suomalaisissa yrityksissä. Siten teoriaosassa on esitelty tunnetuimmat ympäristöjärjestelmät ISO 14001 ja EMAS.
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla 88:lta suomalaiselta yli 100 henkeä työllistävältä yritykseltä. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin, onko yrityksellä käytössä ympäristöjärjestelmä, mitä eri ympäristökäytänteitä yrityksellä on käytössä ja kuinka edistävinä tai heikentävinä yritykset näkevät eri sidosryhmien vaikutuksen ympäristökäytänteiden käyttöön. Yksi selvitettävistä ympäristökäytänteistä oli nimenomaan ympäristöauditointi. Tilastollisena menetelmänä tutkielmassa käytettiin logistista regressioanalyysia.
Tutkielmassa havaittiin, että suomalaiset yritykset käyttävät ympäristöjärjestelmiä oletettua enemmän ja panostavat jatkossa entisestään yritysvastuuseen muun muassa kouluttamalla henkilöstöään. Aiemmissa tutkimuksissa oli selkeästi havaittu sidosryhmien vaikuttavan yrityksen ympäristöauditointien käyttöön. Tämän tutkielman tulokset olivat kuitenkin osittain samansuuntaisia kuin muualla toteutetuissa tutkimuksissa, mutta yksikään tutkielman hypoteesi ei saanut tilastollista vahvistusta.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää sidosryhmien vaikutusta yritysten ympäristöauditointien käyttöön Suomessa. Tutkittavaksi sidosryhmiksi valikoitui tässä tutkielmassa sisäiset, arvoketjusidonnaiset ja lainsäädännölliset sidosryhmät Darnallin, Seolin ja Sarkisin (2009) tutkimuksen mukaan. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli tarkastella tarkemmin ympäristöauditointeja, mitä ne ovat ja kuinka paljon niitä käytetään suomalaisissa yrityksissä. Siten teoriaosassa on esitelty tunnetuimmat ympäristöjärjestelmät ISO 14001 ja EMAS.
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla 88:lta suomalaiselta yli 100 henkeä työllistävältä yritykseltä. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin, onko yrityksellä käytössä ympäristöjärjestelmä, mitä eri ympäristökäytänteitä yrityksellä on käytössä ja kuinka edistävinä tai heikentävinä yritykset näkevät eri sidosryhmien vaikutuksen ympäristökäytänteiden käyttöön. Yksi selvitettävistä ympäristökäytänteistä oli nimenomaan ympäristöauditointi. Tilastollisena menetelmänä tutkielmassa käytettiin logistista regressioanalyysia.
Tutkielmassa havaittiin, että suomalaiset yritykset käyttävät ympäristöjärjestelmiä oletettua enemmän ja panostavat jatkossa entisestään yritysvastuuseen muun muassa kouluttamalla henkilöstöään. Aiemmissa tutkimuksissa oli selkeästi havaittu sidosryhmien vaikuttavan yrityksen ympäristöauditointien käyttöön. Tämän tutkielman tulokset olivat kuitenkin osittain samansuuntaisia kuin muualla toteutetuissa tutkimuksissa, mutta yksikään tutkielman hypoteesi ei saanut tilastollista vahvistusta.