Hallitusohjelman säästötavoitteiden vaikutukset eriarvoistumiskehitykseen: Tarkastelussa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma (2023-2027)
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tämän hallintotieteiden pro gradu -tutkielman aiheena on Hallitusohjelman säästötavoitteiden vaikutukset eriarvoistumiskehitykseen Orpon hallituksen 2023-2027 kaudella. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia hallitusohjelmalla on ollut eriarvoistumiskehitykseen. Tutkimus toteutetaan tapaustutkimuksena, käyttäen valmiita aineistoja ja hyödyntäen narratiivista politiikka-analyysia sisällönanalyysissa.
Tutkimuskysymyksinä ovat: Miten hallitusohjelmassa on huomioitu heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elinolojen turvaaminen, jotta eriarvoistumiskehitystä voidaan rajoittaa? Miten eriarvoistumiskehitystä voidaan rajoittaa silloin, kun samanaikaisesti karsitaan julkisia palveluita ja toteutetaan merkittäviä säästöjä? Miten tutkimustietoa ja tietoperusteista johtamista on hyödynnetty hallitusohjelmassa ja toteutettavissa toimenpiteissä, vai ovatko tehdyt linjaukset perustuneet enemmän arvovalintoihin?
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä havaittiin lainsäädännön luovan suojaa eriarvoistumista vastaan, jonka lisäksi oikeudelliset normit sääntelevät yhteiskunnan toimintaa ja yleistä hyväksyttävyyttä. Eriarvoiset resurssit luovat eriarvoistumista, jota voidaan vähentää uudelleenjaolla, koulutuksella ja työllisyydellä. Eriarvoistuminen voi altistaa työttömyydelle, josta seuraa ansiotason alenemista, osattomuutta ja syrjäytymistä. Sosioekonomiset erot näkyvät selvimmin heikompana terveydentilana ja varhaisempana kuolleisuutena.
Tutkimus keskittyy hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden, eli kestävän kasvun luomisen, tulojen ja menojen tasapainottamisen, sekä velkaantumisen taittamisen toteutumiseen ja menetelmien arviointiin. Hallituksen toimia tulee arvioida olemassa olevien vaihtoehtojen avulla, jotka voidaan luokitella karkeasti kahteen (2) luokkaan, verojen korottamiseen tai julkisten palveluiden ja etuuksien leikkaamisiin, sekä näiden vaihtoehtojen yhdistämiseen. Hallitus päätyi keventämään hyväosaisten verotusta ja leikkaamaan vähäosaisten etuuksia.
Toteutetun tutkimuksen perusteella hallitus ei pyrkinyt rajoittamaan eriarvoistumista. Hallituksen talouspolitiikkaa edistettiin sosiaaliturvaa leikkaamalla, jonka vaikutukset kohdentuivat heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. Erityisen haitallisia yhteisvaikutuksia voitiin havaita yksin asuvien ja yksinhuoltajaperheisen kohdalla. Hallitus korosti ohjelmassaan tietopohjaista päätöksentekoa, mutta sen toimet vaikuttaisivat olleen arvopohjaisia.