De Badar smått. Observationer och SIT-test i den första språkbadsklubben i Vasa.

dc.contributor.authorKarjalainen, Outi
dc.contributor.facultyfi=Filosofinen tiedekunta|en=Faculty of Philosophy|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2011-11-10
dc.date.accessioned2018-04-30T13:40:51Z
dc.date.accessioned2025-06-25T19:35:52Z
dc.date.available2011-12-08
dc.date.available2018-04-30T13:40:51Z
dc.date.issued2011
dc.description.abstractTutkielman tarkoituksena on selvittäa, miten vaasalaiskoulussa syksyllä 2007 aloitettu kielikylpykerho toimii ja oppivatko yksikieliset suomenkieliset 2–luokkalaiset ruotsin kieltä, kun opetuskielenä on ruotsi ja vapaaehtoisia opetustunteja vain 1–2 viikossa. Kielikylpykerhon osallistujat ovat 8–9 vuotiaita tyttöjä ja poikia. Kielikylpykerhotoiminta aloitettiin kokeilumuotoisena kolmella ala-asteella Vaasassa, mutta kerhon toiminnasta ja mahdollisista saavutetuista tuloksista ei ole raportoitu. Tutkielman avulla pyrin siis myös dokumentoimaan kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tarkoitus on antaa kielikylvynomaista opetusta, joten tutkimuksen teoriaosuus käsittelee kielikylpyä ja kielenoppimista. Tutkimuksen aineisto on kerätty pääasiassa Vanhan Vaasan koulun kerhosta observoimalla ja testaamalla oppilaiden osaamista. Kerholaisten osaamista testataan Ruotsissa, Lundin yliopiston logopedialinjalla kehitetyllä SIT-testillä (Språkligt impressivt test). Testi on kuullunymmärtämistesti, joka koostuu 46 lauseesta, joihin jokaiseen liittyy kolme kuvaa. Oppilas valitsee kuvista kuulemaansa lauseeseen sopivan vaihtoehdon. Oppilaat testataan kevätlukukaudella, jolloin he ovat ehtineet osallistua kerhotoimintaan 19 tuntia. Osallistuminen kerhotoimintaan on vapaaehtoista, joten oppilaiden kerhotuntien määrässä on eroja. SIT-testiä on aikaisemminkin käytetty kielikylpyoppilaiden testaamiseen, ja vertaan tutkimukseni tuloksia aiemmin saatuihin tuloksiin. Kuullunymmärtämistestin tuloksista voidaan päätellä, että oppilaat ovat omaksuneet jonkin verran ruotsinkielistä sanastoa. Koska testi on erittäin kielioppipainotteinen, oli joillakin oppilailla huomattavia vaikeuksia ymmärtää lauseiden monimutkaisia kieliopillisia rakenteita. Koska kriteerinä kerhoon pääsylle on täydellinen yksikielisyys, voidaan observoinnin perusteella todeta, että oppilaiden ruotsinkielen sanavarasto on kehittynyt. He osaavat myös käyttää yksinkertaisia fraaseja liittyen esimerkiksi tervehtimiseen ja säähän.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent69
dc.identifier.olddbid1490
dc.identifier.oldhandle10024/1442
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/15211
dc.language.isoswe
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.rights.accessrightsfi=Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.|en=Full text can be read only on Tritonia's computers.|sv=Fulltext kan läsas enbart på Tritonias datorer.|
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/1442
dc.subjectSpråkbad
dc.subjectspråkbadsklubb
dc.subjectspråktillägnande
dc.subjectspråkinlärning
dc.subjectSIT-test
dc.subject.studyfi=Ruotsin kieli|en=Swedish language|
dc.titleDe Badar smått. Observationer och SIT-test i den första språkbadsklubben i Vasa.
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
osuva_4570.pdf
Size:
442.58 KB
Format:
Adobe Portable Document Format