Kulttuurin vaikuttavuus : Miten kulttuurin arvo on arvioitavissa julkisella sektorilla?

Abstract

Kulttuurin vaikuttavuus Julkisella sektorilla on demokraattisissa järjestelmissä tarve perustella tehtävät ratkaisut ja valinnat. Kult-tuurisektorilla on rahoitustarpeita huomattavasti enemmän kuin mitä julkisella sektorilla on mahdollisuus myöntää julkista tukea. Toimintaa tulee voida arvioida uskottavalla tavalla. Tarvitaan yleisesti hyväksyttä-viä menetelmiä arvioimaan rahoituksen toteutumista. Kulttuurialalla on erityispiirteitä, jotka tekevät arvi-oinnista haastavampaa, kuin se on toisilla hallinnon sektoreilla. Kulttuurin kohdalla tuloksista puhutaan instrumentaalisina tai itseisarvoisina. Taiteen ja kulttuurin ominaispiirteenä on myös esteettinen arvioimi-nen. Kulttuurin ja taiteen tuottama tulos tai hyöty yksilölle on näissä tapauksissa elämys tai kokemus. Yh-teisölle kulttuuri on yhdistävä ja koossapitävä tekijä. Julkisella sektorilla toimintaa seurataan kustannushyötyanalyysien, indikaattorien, ohjelmallisten tavoittei-den ja muiden lähinnä talouden näkökulmasta syntyneiden mittausmenetelmien kautta. Kuinka voidaan arvioida kulttuurin tuottamaa arvoa ja hyötyä vertailukelpoisella tavalla julkisessa hallinnossa? Kulttuurin taloustieteen ja tutkimuksen parissa käydään edelleen keskustelua siitä, mikä on se ilmiö mitä tulisi mitata ja kuinka tulokset ovat esitettävissä talouden mittarien mukaisella tavalla. Mikä on kulttuurin arvon tutki-muksen nykytila ja minkälaista uutta tutkimusta tarvitaan kulttuurin arvon selvittämiseksi ja tietopohjan vahvistamiseksi? Mark H. Moore on kehittänyt julkisen toiminnan arvon prosessoimiseen public value käsitettä. Hän on luonut teoriaa arvon muodostumisen tavoista ja edellytyksistä julkisen hallinnon toiminnassa sekä kehittä-nyt tapoja mitata syntynyttä arvoa sekä tekniikoita johtamisen ja tehokkuuden parantamiseen julkisessa toiminnassa. British Arts & Humanities research council on ollut aktiivinen toimija kulttuurin julkisen tuen tutkimuksen ja mittaamistapojen kehittäjänä. Kolmen vuoden the AHCR Cultural value project sekä tätä seuranneet jatkoprojektit ja -julkaisut ovat olleet perusteellinen yritys lisätä tietoa ja ymmärrystä taiteen ja kulttuurin arvosta sekä mittaamis- ja analysoimistavoista. Tutkielman avainkäsite on kulttuuri. Keskeisenä lähdeaineistona on tältä osin Esa Pirneksen väitöskirja: Merkityksellinen kulttuuri ja kulttuuripolitiikka. Mooren käyttämät keskeiset termit ovat creating public value ja public value ja AHRC:n tutkimuksissa ja raporteissa keskeinen termi on cultural value. Kulttuurin kohdalla puuttuu yhtenäinen käsitys mitattavista asioista ja ilmiöistä. Kulttuurin arvon selvittä-misen lähtökohtia voidaan selkiyttää sidosryhmien keskenään käymillä fasilitoiduilla neuvotteluilla ja työ-pajoilla. Kulttuurin arvon ja vaikuttavuuden mittaaminen on tapauskohtaista toimintaa, jossa lähtöasetelma tulee huolella käydä läpi pohdittaessa käytettäviä metodologioita. Kysymyksessä on moniulotteinen ilmiö. Kulttuurin vaikuttavuuden mittaamisen osalta tarvitaan lisää tutkimus- ja kehitystyötä.