Asiantuntijatyön digitaalinen kuormitus : Jatkuvan tavoitettavuuden ja keskeytysten vaikutus työhyvinvointiin

Nykyaikainen työ tapahtuu entistä enemmän digitaalisissa ympäristöissä ja viestintäteknologiat kuten, pikaviestimet, sähköposti ja etäkokoussovellukset ovat läsnä työssä jatkuvasti. Tämä on mahdollistanut työn tekemisen mistä ja milloin tahansa, mutta samalla asettanut työntekijät olemaan jatkuvasti tavoitettavissa, sekä alttiina jatkuville viestinnän kautta tapahtuville keskeytyksille. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan asiantuntijatyöntekijöiden kokemuksia tavoitettavuudesta ja keskeytyksistä työn vaatimustekijöinä ja sen yhteydestä työntekijän kuormittumiseen, työhyvinvointiin ja palautumiseen. Yksilöllisenä voimavarana tarkastellaan selviytymisstrategioita, joita asiantuntijatyöntekijät hyödynsivät kuormitusta kohdatessaan. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusta varten on haastateltu seitsemää asiantuntijatyötä tekevää henkilöä. Aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla ja se on analysoitu käyttämällä laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että jatkuva tavoitettavuus ja digitaaliset keskeytykset ovat merkittäviä psyykkisen kuormituksen lähteitä asiantuntijatyössä. Haastateltavat kokivat tavoitettavuuden usein sisäisenä paineena reagoida nopeasti viesteihin, vaikka ulkoista vaatimusta tälle ei aina ollut. Työyhteisön epäviralliset normit ja vertailuasetelmat vahvistivat tätä painetta. Digitaaliset keskeytykset puolestaan hajottivat työpäivän rakennetta, heikensivät keskittymistä ja lisäsivät työn kuormitusta etenkin vaativissa ja kiireellisissä tehtävissä. Selviytymisstrategiat vaihtelivat teknologisten häiriöiden hallinnasta työn organisointiin ja psykologiseen hyväksyntään. Monet asiantuntijat hyödynsivät tietoista työajan ja viestinnän rajaamista helpottaakseen kuormitusta. Lisäksi esihenkilötyö, selkeät viestintäkäytännöt ja palautumista tukevat vapaa-ajan aktiviteetit nousivat esiin keskeisinä voimavaroina ja selviytymisstrategioina. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkuvan tavoitettavuuden ja keskeytysten hallinta vaatii sekä yksilöllisiä, että organisaatiotason ratkaisuja. On tärkeää luoda selkeitä toimintatapoja, edistää avointa keskustelukulttuuria ja vahvistaa työntekijöiden mahdollisuuksia säädellä omaa työrytmiään ja tavoitettavuuttaan. Näin voidaan edistää asiantuntijatyön kestävyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia digitaalisessa työympäristössä.