Materiaalihallinnan kehittäminen, case Keski-Pohjanmaan keskussairaala, Anestesia- ja leikkaustoiminta

Abstract

Tutkielman tutkimusongelma muodostui Keski-Pohjanmaan keskussairaalan anestesia- ja leikkausosastolla huomatun varastoinnin kehittämisen tarpeen pohjalta. Varastointi oli koettu henkilökuntaa työllistäväksi, materiaaleissa ilmeni puutteita ja fyysisen varaston koettiin olevan ahdas. Tutkimuskysymykseksi muodostui: ”Millä keinon varastoinnin työllistävyyttä, sekavuutta, puutteita ja vanhenemisia voidaan vähentää?”. Tutkimuksessa pyritään löytämää uusia toimintatapoja materiaalihallintaan.

Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena on selvittää materiaalihallinnan nykytilanne anestesia- ja leikkausosastolla ja sen pohjalta muodostaa uusia toimintatapoja kirjallisuudessa esiteltyjen teorioiden avulla. Aineistona teorioiden lisäksi on leikkausosaston materiaalitilastot. Hyväksi koettuja toimintatapoja on myöhemmin tarkoitus siirtää muiden osastojen käyttöön keskussairaalalla.

Teoriaosuudessa käsitellään yleisesti materiaalihallintaa ja varastointia. Varastoinnista käydään läpi sen syitä, kustannuksia, yleisiä tunnuslukuja, ohjausmenetelmiä ja nimikkeiden luokittelun teorioita. Empiirisessä osuudessa lähdettiin ensin luokittelemaan käytettäviä materiaaleja eroavaisuuksien löytämiseksi. Luokitteluun käytettiin arvoon tai kulutukseen perustuvaa ABC-analyysia ja sen laajennosta ABC-XYZ-analyysia. ABC-XYZ-analyysissa materiaalit luokiteltiin arvon ja tilauskertojen mukaan. Luokittelun perusteella ilmeni, että vain pieni osa materiaaleista aiheutti suurimmat kustannukset, kulutuksen ja eniten tilauksia. Materiaaleille asetettiin ohjausstrategiat luokkiin perustuen sekä laskettiin tilauspisteet, maksimivarastot, varmuusvarastot ja tilattavat määrät.

Varaston ohjausstrategioilla saatiin standardisoitua tilaustyöskentelyä. Jatkuva tilaustarpeen arviointi, tilaaminen ja päällekkäiset toiminnat poistuivat. Tilattavien määrien laskeminen poisti myös aiemmin tilaustyössä vaaditun vuosien työkokemuksen. Tutkimuksessa esiteltyjen varaston ohjausstrategioiden käyttämisellä saataisiin vähennettyä fyysistä tilaustyötä jopa 46 %.