Hiljaisen tiedon hyödyntäminen poliisin tarkkailutoiminnassa

Abstract

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli hiljainen tieto ja sen ilmentyminen poliisin tarkkailutoiminnassa. Suuren tietomäärän hallinnan kehittyessä hiljaisen tiedon ja asiantuntijuuden johtaminen on jäänyt huomioimatta ja hiljaisen tiedon ulottuvuuksia, kuten kuudes aisti, on jäänyt toiminnallistamatta ja teoreettisen tiedon ulkopuolelle. Tutkimuksen keskeinen käsite hiljainen tieto on jotain, jota voi olla vaikea kuvailla ja pukea sanoiksi. Se on henkilökohtaista ja se saattaa sisältää tunteita sekä käsityksiä ihmisiä ympäröivästä maailmasta. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa haastateltiin Helsingin poliisilaitoksen tarkkailutehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Tutkimuksen empiirisen aineiston kerääminen toteutettiin puolistrukturoituna kvalitatiivisena haastattelututkimuksena, jonka tarkoituksena oli auttaa lisäämään ymmärrystä hiljaisesta tiedosta ja kartoittaa, miten sen eri muodot ilmenevät poliisin tarkkailutoiminnassa. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä järjestelmällisesti luokittelemalla, jonka jälkeen sitä käsiteltiin fenomenologisesti. Päällimmäisinä havaintoina tutkimuksessa tuli esiin hiljaisen tiedon liittyminen kokemukseen ja hiljaisen tiedon avulla tuotetun tiedon hyödyntäminen ainoastaan poliisin toimintaa ohjaavana seikkana, eikä esimerkiksi näyttönä rikosasiassa. Tutkimuksessa haastatellut Helsingin poliisilaitoksen työntekijät kertoivat haastatteluissa käsitellyistä aiheista hyvin yhtenevästi. Vastauksista oli huomattavissa, että tiettyjen hiljaiseen tietoon liittyvien seikkojen kuvailuun ei löydetty sopivia sanoja, vaikka itse hetki, johon hiljaisen tiedon kuvailtiin liittyvän, tunnistettiin kaikkien haastateltavien osalta. Haastatteluaineistosta oli havaittavissa yhtäläisyyksiä teoriassa esiteltyjen käsitteiden kanssa, vaikka samoja käsitteitä, kuten intuitio, kuudes aisti ja maalaisjärki ei vastauksissa käytetty. Päällimmäisinä vastauksina käsityksiin hiljaisesta tiedosta poliisin tarkkailutoiminnassa voidaan pitää sen olevan luotettava pidetty työkalu, että se ilmenee herkistymisenä ympäristölle, sen ääneen sanomisen vaikeutuvan asteittaisesti ja sen hyödynnettävyyden liittyvän toiminnan ohjaamiseen.