Referensbindningar i elevuppsatser - en jämförande analys mellan språkbadselever och elever som läser A1-svenska

Abstract

Tämä tutkimus vertailee yläasteen kielikylpyoppilaiden kirjoittamia aineita yläasteen A1-ruotsinlukijoiden aineisiin. Jokaiselta luokalta on tutkimusmateriaaliin valittu kaksi pisintä tytön ja kaksi pisintä pojan kirjoittamaa ainetta. Materiaali koostuu täten yhteensä 24 aineesta. Tutkimus keskittyy kolmeen eri osa-alueeseen: tarkastelun kohteena on aineiden rakenne, sisältö ja sidoksisuus. Aineiden rakenneanalyysi tarkastelee aineiden pituutta, jotta voidaan verrata oppilaiden kykyä tuottaa kieltä. Lisäksi rakenneanalyysi tarkastelee aineiden kappalejakoa ja lauserakennetta. Lauseiden rakenneanalyysi tarkastelee oppilaiden taitoa käyttää päälauseiden lisäksi myös sivulauseita. Aineiden sisältöanalyysi kiinnittää huomiota siihen, miten oppilas on muokannut ajatuksensa kirjoitettavaan muotoon. Kolmas ja tärkein osa analyysiä tarkastelee tekstin sidoksisuutta eli sitä, miten oppilaat käyttävät eri viittaussuhteita aineissaan. Tutkittavia sidoslajeja tässä tutkimuksessa on 12.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että molempien ryhmien tytöt kirjoittavat pidempiä aineita kuin pojat ja kielikylpyoppilaat kirjoittavat pidempiä aineita kuin A1-ruotsin lukijat. Kielikylpyoppilaiden aineissa on yhteensä 2637 sanaa verratuna A1-ruotsin lukijoiden 1271 sanaan. Lisäksi lauserakenne on monipuolisempi kielikylpyoppilaiden aineissa, sillä he käyttävät enemmän sivulauseita kuin A1-ruotsinlukijat. Kappalejako puuttuu lähes jokaisen oppilaan aineesta. Eri sidoslajien käyttö puolestaan osoittautui samankaltaiseksi siten, että molemmissa ryhmissä käytettiin tiettyjä sidoslajeja, kuten eksaktia ja muunneltua toistoa, pronomineja ja inferenssiä eniten ja tiettyjä sidoslajeja, kuten ellipsiä, korrelaattia ja yleistystä vähiten.