Financial literacy between Finnish and Japanese university students

Tässä pro gradu -tutkielmassa on tehty vertaileva analyysi Suomen ja Japanin yliopisto-opiskelijoiden talousosaamisesta. Tutkimuksen taustalla on yksilön kasvava vastuu omasta taloudellisesta tulevaisuudestaan nyky-yhteiskunnassa sekä maiden tuoreet kansalliset strategiahankkeet talousosaamisen edistämiseksi. Tavoitteena on ollut tunnistaa ja selittää keskeisiä eroja maiden välisissä taloustiedoissa, -käyttäytymisessä ja -asenteissa. Tutkimuksen viitekehyksenä on hyödynnetty OECD/INFE-mallia sekä yleisesti hyväksyttyä talouslukutaidon teoriaa. Tutkimus on toteutettu määrällisenä kyselytutkimuksena (N = 183), joista 114 on Suomesta ja 69 Japanista. Tutkimuksen keskeisenä havaintona on, että maiden välillä on huomattavia ja tilastollisesti merkittäviä eroja talousosaamisen kaikilla osa-alueilla. Suomalaisopiskelijoiden objektiivisen taloustiedon taso, joka kattaa koron, inflaation sekä riskien hajauttamisen, on havaittu huomattavasti japanilaisopiskelijoiden tasoa korkeammaksi. Taloudellisessa käyttäytymisessä selkein ero on sijoittamiskäyttäytymisessä, jossa suomalaisopiskelijat ovat merkittävästi aktiivisempia. Eroja il-meni myös taloudellisessa itsenäisyydessä, jossa suomalaiset yliopisto-opiskelijat osallistuivat kotitaloutensa päätöksentekoon, toisin kuin japanilaiset yliopisto-opiskelijat. Huomattavin ero on kuitenkin paljastunut taloudellisissa asenteissa. Suomalaiset opiskelijat kokevat henkilökohtaisen talousosaamisen erittäin tärkeäksi aiheeksi, kun taas japanilaiset opiskelijat eivät pidä sitä lähes ollenkaan tärkeänä. Tämä viittaa vahvasti siihen, että japanilaisten yliopisto-opiskelijoiden haasteet voivat olla ensisijaisesti asenteellisista tekijöistä johtuvia. Aiemmista tutkimuksesta poiketen aineistossa ei ole havaittu tilastollisesti merkittävää sukupuolieroa talousosaamisessa, paitsi Japanin aineistossa, jossa naiset suoriutuivat miehiä paremmin taloustiedossa. Taloudellisen lukutaidon eroja selittivät lisäksi itsearvioitu talousosaamisen taso, Suomessa opintovuosi ja talousosaaminen, kun taas Japanissa keskeisiksi tekijöiksi nousivat sukupuoli, pääaine sekä budjetointi. Johtopäätöksenä esitetään, että talousosaaminen ei ole ainoastaan yksi universaali tekninen taito vaan syvästi kulttuurisiin ja asenteellisiin tekijöihin kytkeytyvä ilmiö. Tutkimus on osoittanut, että yhtenäismalli ei sovellu taloudellisen lukutaidon edistämiseen kaikissa asiayhteyksissä. Tulokset korostavat päättäjien ja kouluttajien tarvetta ottaa yhteiskunnalliset ja kulttuurilliset teemat huomioon kansallista talouslukutaidon strategiaa kehittäessään. Erityisesti teknisen tiedon ohella on keskityttävä asenteiden muokkaamiseen ja motivaation herättämiseen. Tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa on opiskelijalähtöistä kiinnostusta talouslukutaidon osaamiseen, erityisesti sijoittamiseen liittyen. Jatkossa onkin perusteltua syventyä laadullisin menetelmin näiden asenne-erojen taustalla oleviin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin syihin.