Ulkomaisia väliyhteisöjä koskeva verotus

dc.contributor.authorSaraneva, Saana
dc.contributor.facultyfi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2017-02-20
dc.date.accessioned2018-04-30T13:48:24Z
dc.date.accessioned2025-06-25T19:03:05Z
dc.date.available2017-03-24
dc.date.available2018-04-30T13:48:24Z
dc.date.issued2017
dc.description.abstractVäliyhteisölainsäädäntö on tällä hetkellä valtioiden yksi parhaista keinoista kansainvälisen veronkierron ja veropetosten estoon. Suomen laissa väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta on säädetty alun perin vuonna 1994. Lain luonne on haastava, sillä kansainvälisen verotuksen ympäristö muuttuu kiihtyvällä tahdilla globalisaation ja digitaalisen talousympäristön johdosta. Nykyisellään väliyhteisölaki ei pysty vastaamaan tehokkaasti kansainvälisen veronkierron ongelmiin, joita ovat muun muassa maiden verolakien erot (hybrid mismatch) ja yhteisöverokannan voimakas laskeminen useissa maissa (race to the bottom). Verokantojen murenemiseen ja väliyhteisölakien toimimattomuuteen herättiin viimein vuonna 2013, kun OECD julkaisi veropohjan rapauttamista ja voitonsiirron estämistä koskevan BEPS-raportin, ja sitä seuranneen loppuraportin pohjalta EU:ssa valmisteltiin ja hyväksyttiin niin kutsuttu veronkiertodirektiivi, jonka avulla jäsenmaiden väliyhteisölait aiotaan saattaa mahdollisimman samanlaisiksi, jolloin hybrid mismatch – ilmiöltä vältyttäisiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten lakia on muutettu sen historian aikana, ja miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet lain soveltamiseen. Soveltamiskäytäntöihin syvennytään sekä korkeimman hallinto-oikeuden, että Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisujen kautta. Lisäksi tutkitaan BEPS-raportin ja ennen kaikkea veronkiertodirektiivin mahdollisia vaikutuksia Suomessa nykyisin käytössä olevaan väliyhteisölakiin. Tutkielman keskeisiin havaintoihin kuului, että veronkiertodirektiivin implementoinnin seurauksena Suomen väliyhteisölaki ei tule säilymään nykyisellään, vaan se tulee kokemaan koko olemassaolonsa suurimman muutoksen, erityisesti niin kutsuttujen vapautettujen toimialojen osalta. Lainvalmistelija voi joko implementoida direktiivin vanhan lain pohjalta, mikä muodostanee laista entistä monimutkaisemman, tai hylätä nykyisen lain ja rakentaa uusi laki direktiivin pohjalta, jolloin kotimaista soveltamiskäytäntöä ei ole.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent96
dc.identifier.olddbid5237
dc.identifier.oldhandle10024/5189
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/14208
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.rights.accessrightsfi=Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.|en=Full text can be read only on Tritonia's computers.|sv=Fulltext kan läsas enbart på Tritonias datorer.|
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/5189
dc.subjectväliyhteisöverotus
dc.subjectOECD
dc.subjectBEPS
dc.subjectEU
dc.subjectveronkiertodirektiivi
dc.subject.degreeprogrammefi=Talousoikeuden maisteriohjelma|en=Master's Programme in Business Law|
dc.subject.studyfi=Talousoikeus|en=Business Law|
dc.titleUlkomaisia väliyhteisöjä koskeva verotus
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
osuva_7387.pdf
Size:
808.26 KB
Format:
Adobe Portable Document Format