Svensklärare har ordet. En intervjuundersökning om svensklärares arbetsmotivation i Österbotten

Abstract

Pro gradu -tutkielmani aiheena on pohjalaisten ruotsinopettajien työmotivaatio ja siihen vaikuttavat tekijät. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ruotsin kielen valinnaisuus, pakkoruotsikeskustelu, ruotsinopetuksen aikaistaminen ja oppilaiden negatiiviset asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat vaikuttaneet ruotsinopettajien työmotivaatioon. Tavoitteena on selvittää, mitkä ovat ruotsinopettajan työssä motivoivia tekijöitä ja mitkä työmotivaatiota heikentäviä tekijöitä.

Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, ja tutkimusaineisto on koottu teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä neljää naispuolista ruotsinopettajaa, joista jokaisella oli 20 tai useamman vuoden työkokemus. Kaksi opettajaa opettaa lukiossa, yksi yläkoulussa ja yksi sekä lukiossa että yläkoulussa. Tutkimuksen osatavoite oli selvittää, vaikuttaako oppilaiden elinympäristö heidän asenteisiinsa ruotsin opetusta kohtaan, minkä vuoksi tutkimukseen valituista opettajista puolet opetti yksikielisessä kunnassa ja puolet kaksikielisessä kunnassa Pohjanmaalla.

Tulokset osoittavat, että kaikki neljä ruotsinopettajaa tuntee olevansa kutsumusammatissaan ja heidän on vaikea kuvitella tekevänsä muuta työtä. Tämä on merkki korkeasta sisäisestä työmotivaatiosta. Työmotivaatioon positiivisesti vaikuttavina tekijöinä mainittiin yhteiskunnan arvostus opettajan työtä kohtaan, työn itsenäisyys, hyvät fyysiset työolosuhteet ja kollegat. Ruotsinopettajan työmotivaatiota heikentäviä tekijöitä olivat puolestaan pieni palkka verrattuna muihin akateemisiin palkkoihin, pakkoruotsikeskustelu ja sen aikaansaama negatiivinen ilmapiiri sekä suuri työmäärä. Jatkuva tarve puolustaa oppilaille ruotsin kielen opiskelun tärkeyttä ja hyödyllisyyttä oli myös merkittävä ruotsinopettajien työtä kuormittava tekijä. Tutkimus osoittaa opettajien kaipaavan myös enemmän tukea ja auktoriteettia rehtorilta.