Asiakaslähtöisyys ja osallistuminen tahdonvastaisessa hoidossa

Abstract

Tahdonvastainen hoito hankaloittaa ainakin osittain organisaatiota toteuttamaan asiakaslähtöisyyttä ja hyödyntämään kokemusasiantuntijuutta hoitotyön kehittämistyössä. Tutkimuksen intressinä onkin asia-kaslähtöisyyden ulottuvuuden esille tuominen kehittämään ja täydentämään potilaan hoidon suunnittelua tahdonvastaisessa hoidossa olevien potilaiden kohdalla. Lisäksi tavoitteena on saada Vanhan Vaasan sairaalan päätöksentekijöiden käyttöön ehdotuksia hyödyntämään potilaan hoidon suunnittelua. Tutkimuksessa tarkastellaan Vanhan Vaasan sairaalassa hoidettavana olevan potilaan asiakaslähtöisyyden toteutumista deliberatiivisen keskustelun näkökulmasta potilaan hoidon suunnittelussa. Tavoitteena on myös selvittää, miten potilaan osallistumista voidaan tukea hoidon suunnittelussa. Deliberatiivisen keskustelun menetelmästä sovellettiin niin sanottu yhteistyöraati, jonka toimivuutta myös tarkastellaan aineiston hankinnan välineenä.

Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkuuden, asiakaslähtöisyyden ja osallistumisen käsitteitä yleisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä tarkemmin myös mielenterveysalalla. Lisäksi tarkastelun kohteena on deliberatiivinen keskustelu ja siitä sovellettu kansalaisraati. Aineistonkeruumenetelmänä toimi kansalaisraadista sovellettu yhteistyöraati, johon osallistui Vanhan Vaasan sairaalasta 13 potilasta. Lisäksi 12 raatilaista vastasi yhteistyöraadin toteuttamista, onnistumista ja kehittämisehdotuksia käsittelevään kyselylomakkeeseen. Tutkimusaineisto koottiin yhteistyöraadin ryhmäkeskusteluista, raatilaisten valmistamasta yhteenvedosta ja raatilaisille osoitetusta palautekyselystä.

Tutkimustuloksista nousi esille, että potilaan osallistumista voidaan tukea hoidon suunnittelussa roh-kaisemalla, kannustamalla, kuuntelemalla ja yhteistyöllä. Keskeinen havainto on, että omahoitajan roolin koettiin olevan erityisen merkittävä potilaan osallistumisen tukemisessa hoidon suunnittelun kaikissa vaiheissa. Tuloksista näkyi selkeästi, että teoreettinen tietämys raatilaisten näkemyksistä, odotuksista ja toiveista hoidon suunnittelussa sekä osallistumiseen tukevista menetelmistä ovat yhteneväiset. Raatilaiset olivat myös selkeästi tyytyväisiä raadin toteutukseen, onnistumiseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Raatilaisten luottamus yhteistyöraadin mahdollisuuksista kehittää sairaalan toimintaa oli kuitenkin osittain epävarmaa.

Tämän tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista ilmenee, että tämän tyyppinen potilaita osallistava malli on toteuttamiskelpoinen hoitotyön kehittämistoiminnassa. Yhteistyöraati toimi hyvin aineiston hankinnan välineenä merkiten samalla sen hetkistä organisaation demokratisoitumista. Tulosten perusteella omahoitajan rooli on merkittävä asiakaslähtöisyyden ja osallistumisen vahvistamiseksi hoidon suunnittelun kaikissa vaiheissa. Potilaan tietoisuus oikeuksistaan hoidon suunnitteluun liittyen näyttää olevan puutteellinen. Lisäksi potilaalla ei ole selkeää ja konkreettista kokemusta omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan liittyen hoitotyön kehittämiseen. Potilaiden luottamus osallistumiseen ja vaikuttavuuteen onkin saavutettava konkreettisilla toimilla hyödyntämällä raadin näkemyksiä käytännön hoitotyössä.