Osaamisen tunnistaminen Case palvelukeskus

Abstract

Organisaation menestymisen kannalta yksi sen keskeisimmistä tekijöistä on osaaminen. Siitä on tullut yksi tärkeimmistä organisaation kilpailuedun lähteistä. Organisaation on kyettävä tunnistamaan sellainen osaaminen, jolla se saavuttaa kilpailuetua ja tuottaa lisäarvoa asiakkailleen. Tällaisesta osaamista puhutaan käsitteellä organisaation ydinosaaminen. Se pohjautuu organisaation visioon ja strategiaan. Organisaation osaamista tarkasteltaessa ydinosaamisesta on kyettävä johtamaan osaamisalueet ja yksilötason osaaminen.

Jatkuvasti muuttuvan liiketoimintaympäristön vuoksi myös osaamisen on muututtava. Tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista on verrattava organisaation nykyosaamiseen. Näiden erotuksena syntyy organisaation osaamistarve. Osaamistarpeeseen voidaan vastata joko kehittämällä organisaatiossa olevaa osaamista tai hankkimalla tarvittavaa osaamista ulkopuolelta. Osaamisen hankkiminen rekrytoimalla edellyttää, että organisaatiossa on ensinnäkin tunnistettu osaaminen yksilötasolle asti ja toiseksi selvitetty, miten ja millaisin menetelmin yksilön osaamista voidaan tunnistaa. Organisaation osaamistarpeen ja yksilön osaamisen välillä on löydettävä strateginen yhteensopivuus.

Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen: Tunnistetaanko organisaation ja yksilön osaamisen strateginen yhteensopivuus rekrytointitilanteessa? Tutkimuksessa tarkastellaan miten organisaatiossa tunnistetaan osaamista, arvioidaan osaamistarvetta ja löydetään toimivia menetelmiä yksilön osaamisen yhteensovittamiseksi organisaation osaamistarpeeseen. Tutkimuksen kohteena on valtion virasto, jossa tiettyjä toimintoja ollaan ulkoistamassa palvelukeskukseen. Tutkimuksen tehtävänä on luoda rekrytointimalli palvelukeskukselle tunnistetun osaamisen ja osaamistarpeiden pohjalta.

Tutkimus sijoittuu johtamisen ja organisaatioiden tutkimusalueelle. Tutkimuksen teorian muodostavat organisaation osaaminen, yksilön osaaminen, rekrytointi ja rekrytoinnissa käytettävät henkilövalintamenetelmät. Tutkimus on kvalitatiivinen. Tiedonhankintastrategiana käytetään toimintatutkimusta tapauksen kontekstissa. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä käytetään osallistuvaa havainnointia, kirjallisen aineiston analysointia ja teemahaastattelua. Aineiston analysointimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä.

Tutkimuksessa havaittiin, että rekrytointitilanteessa organisaation ja yksilön osaamisen tunnistamisessa pyritään löytämään strateginen yhteensopivuus. Organisaation ydinosaamisen tunnistaminen perustui sen visioon ja ydinosaamisesta kyettiin johtamaan yksilötason osaamisia. Tunnistettuihin osaamisiin löydettiin niitä mittaavia henkilövalintamenetelmiä palvelukeskukseen tilanteeseen sopien.