Oikeusturvakeinot ympäristölupaprosessissa valtion aluehallintouudistuksessa

Suomessa on valmisteilla laaja valtion aluehallinnon uudistus, jonka on suunniteltu astu-maan voimaan vuonna 2026. Uudistus toteuttaa vuonna 2023 pääministeri Orpon hallitusoh-jelman tavoitetta vahvistaa alueesta riippumatonta yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytän-töä sekä sujuvoittaa lupaprosesseja. Ratkaisuna syntyy uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvon-tavirasto, johon kootaan yhteen aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökes-kusten ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen tarkoituksen mukaiset tehtävät sekä Valvira. Uudistus on keskeinen osa Suomen aluehallinnon kehittämistä. Ympäristönsuojelu on keskeinen julkisen hallinnon tehtävä. Sen toteutuminen nojaa vahvasti lupamenettelyihin, joita nykyinen hajautettu järjestelmä vaikeuttaa. Tulevaan Lupa- ja val-vontavirastoon kootaan yhteen ympäristöhallinto, jonka tarkoituksena on tehostaa sekä yhdenmukaistaa käytäntöjä. Ympäristöön kohdistuva päätöksenteko tapahtuu pääosin hal-lintomenettelyssä, joten ympäristölainsäädännön lisäksi sen tulee noudattaa myös hallinto-lain asettamia vaatimuksia. Täten sen tulee toteuttaa myös perustuslain 21§ mukaista vaati-musta hyvästä hallinnosta ja oikeusturvasta. Tutkielmassa metodina käytetään lainopillista menetelmää, joten tutkielmassa tarkastellaan voimassa olevaa oikeutta. Tavoitteena on tulkita voimassa olevaa ympäristö- sekä hallinto-oikeutta erityisesti oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta. Tutkielma tarkastelee oikeus-turvakeinojen toteutumista ympäristölupaprosessissa valtion aluehallintouudistuksessa. Lisäksi tarkastellaan nykyisen järjestelmän pirstaleisuutta ympäristölupaprosessin oikeustur-van näkökulmasta. Tärkeimpänä lähdeaineistona työssä toimivat lainsäädäntö, hallituksen esitykset, oikeuskirjallisuus sekä muut lainvalmistelutyöt. Tutkielmassa käytetään myös ha-vainnollistamisessa oikeuskäytäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Aluehallintouudistus tehostaa hallintoa, yhtenäistää ympäristölupaprosesseja sekä parantaa hallinnon resurssien käyttöä. Asiantuntijuutta voidaan hyödyntää entistä paremmin valta-kunnallisesti. Vaikka uudistus vahvistaa oikeusturvaa rakenteellisella tasolla, prosessiin koh-distuvat muutokset ja uudet käsittelytavat voivat samalla vaikeuttaa yksilön mahdollisuuksia käyttää oikeusturvakeinoja. Nykyisen ELY-keskuksen roolia yleisen edun valvojana kavenne-taan, ja sen tehtävät siirtyvät viraston sisäiselle yleisen edun valvontayksikölle.