Interaktiivisen ja diagnostisen budjetoinnin vaikutus tiimin tehokkuuteen ja luovuuteen : Kyselytutkimus projektipäälliköille

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, onko budjetoinnin ohjaustavalla vaikutus tiimin tehokkuuteen ja tiimin luovuuteen. Budjetoinnin ohjaustapoina käytetään interaktiivista ja diagnostista budjetointia. Ne perustuvat alun perin Robert Simonsin luomaan Levers of Control -viitekehykseen, jota käsitellään teoriaosuuden ensimmäisessä pääluvussa. Tarkemmin määriteltynä tässä tutkielmassa tutkitaan, onko interaktiivisella ja diagnostisella budjetoinnilla suora vaikutus tiimin tehokkuuteen ja tiimin luovuuteen. Lisäksi tutkitaan, onko tiimin jaetulla tehokkuuskäsityksellä suora vaikutus tiimin tehokkuuteen. Tutkielmassa tarkastellaan myös viime vuosina nopeasti yleistyneen etätyöskentelyn vaikutuksia edellä mainittuihin yhteyksiin.

Teoriakirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten perusteella johdettiin tutkielman tutkimuskysymykset eli hypoteesit, joita oli yhteensä seitsemän kappaletta. Tutkielman aineisto kerättiin suomalaisilta projektipäälliköiltä kvantitatiivisen kyselytutkimuksen avulla. Kyselyn toteutuksessa hyödynnettiin ilmaista Webropol-verkkotyökalua. Projektipäälliköiden yhteystiedot kerättiin LinkedIn-palvelusta sekä julkisista verkkolähteistä. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 65 vastausta, joista 4 jouduttiin poistamaan tiimin kokorajauksen vuoksi. Aineiston käsittelyyn sovellettiin PLS-SEM-rakenneyhtälömallia, jonka avulla pystyttiin tutkimaan kaikkia yhteyksiä samanaikaisesti. Varsinaiset polkumallit rakennettiin SmartPLS 4 -ohjelmiston avulla.

Tutkielman tulosten perusteella interaktiivisella tai diagnostisella budjetoinnilla ei ollut suoraa ja tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tiimin tehokkuuteen. Interaktiivisella ja diagnostisella budjetoinnilla oli sen sijaan kohtalainen ja suora vaikutus tiimin luovuuteen. Vaikutus oli kuitenkin diagnostisen budjetoinnin osalta negatiivinen toisin kuin ennustettiin. Tiimin jaetulla tehokkuuskäsityksellä (virallisesti havaittu tiimin kollektiivinen tehokkuus) oli puolestaan vahva ja tilastollisesti erittäin merkitsevä vaikutus tiimin tehokkuuteen, mikä tukee samalla aikaisempien tutkimusten tuloksia.

Projektipäälliköiltä kysyttiin myös etätyöskentelyn käytöstä edustamiensa tiimien kohdalla. Valtaosa ilmoitti hyödyntävänsä etätyöskentelyä nykyisin ainakin jonkin verran viikkotasolla. Etätyöskentely lisättiin malliin moderoivana muuttujana ja tutkittiin, onko etätyön soveltamisasteella vaikutusta määriteltyihin yhteyksiin. Tulosten perusteella etätyön määrällä oli pieni ja positiivinen vaikutus kaikkiin määriteltyihin yhteyksiin, mutta vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Yleisenä havaintona voidaan kuitenkin linjata, että tiimin tehokkuus koettiin projektipäälliköiden toimesta keskimäärin suhteellisen korkeaksi ja samalla valtaosa vastanneista ilmoitti hyödyntävänsä etätyöskentelyä tiimityön organisoinnissa.