Eräkokojen optimointi käyttötavarakaupan täydennystilaamisessa

Abstract

Tutkielma tarkastelee optimaalisen täydennyseräkoon määrittelemistä kustannustehokkuuden lisäämisen näkökulmasta käyttötavarakaupassa. Kaupanalan yritykset ovat kohdanneet suuria muutoksia markkinoiden globalisoitumisen, digitalisoitumisen sekä kuluttajien ostovoiman hiipumisen myötä. Muuttuneen kulutuskäyttäytymisen ja kiristyneen kilpaulun vuoksi tuotteiden saatavuuden varmistaminen oikeasta paikasta oikeaan aikaan on tärkeää asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi. Kannattava toiminta vaatii lisäksi kustannustehokkuutta ja yritykset kiinnittävät enenevissä määrin huomiota tilaus-toimitusketjun hallintaan. Tavoitteena olisi tarjota tarkkojen ennusteiden avulla määritelty palvelutaso mahdollisimman alhaisilla kokonaiskustannuksilla.

Työn päätutkimuskysymys kuuluu: Mitä tekijöitä tulee huomioida kustannustehokkaan optimaalisen täydennystilauseräkoon määrittelyssä. Tavoiteena on lisätä ymmärrystä täydennystilausprosessin tehokkuuteen vaikuttavista tilaus-toimitusketjun vaiheista ja niiden yhteydestä kustannustehokkaan optimaalisen eräkoon määrittelyyn. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista haastattelututkimusta ja tieto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden muodossa. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin kohdeyrityksen toiminnan tehostamisprojektin sisäistä materiaalia sekä hankinnan näkökulman osalta tutkijan omaa tietoa ja kokemusta. Analyysin perusteella saadut tulokset keskittyvät kohdeyrityksen täydennystilaamisen nykytoimintamalliin, sen haasteisiin ja optimaalisen eräkoon määrittelyä helpottaviin kehityskohteisiin.

Täydennystilauserän koolla saattaa olla merkittävä vaikutus kustannuksiin. Optimaalisen täydennystilauserän määrittelyssä tavarantoimittajien ja tuotteiden määrällä, tuotteiden luokittelulla, sekä luokittelun perusteella määräytyvällä tuotteiden käsittelytavoilla havaittiin olevan suuri vaikutus kustannuksiin. Lisäksi automaation lisäämisen, ulkoisen ja sisäisen tiedonkulun sujuvuuden, poikkeutilanteiden hallinnan, toiminnan selkiyttämisen sekä toiminnan tulosten mittaamisen todettiin olevan toimia, joita kohdeyrityksen olisi syytä kehittää kustannustehokkuuden ja siten optimaalisen eräkoon määrittelyn mahdollistamiseksi.