Pakolaiskriisin vaikutukset kuntien kokonaisturvallisuuteen Suomessa : Näkökulmana kokonaisturvallisuuden hallinta Oulussa, Kauhavalla ja Turussa

Abstract

Vuoden 2015 pakolaiskriisi näyttäytyi poikkeuksellisena ajanjaksona Suomen maahanmuuttohistoriassa. Eniten Suomeen saapui pakolaisia vuonna 2016. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella vuonna 2015 eskaloituneen Lähi-Idän ja Afrikan pakolaiskriisin ja siitä seuranneen valtavan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksia suomalaisten kuntien kokonaisturvallisuuteen. Tutkielma pyrkii vastaamaan myös siihen, kuinka näitä vaikutuksia voidaan hallita ja mitkä tahot osallistuvat turvallisuuden hallintaan. Koska tämän tutkielman resurssien puitteissa ei ole mahdollista tutkia kaikkia Suomen kuntia, tutkimuskohteiksi valikoitui Oulu, Kauhhava sekä Turku. Kaikkiin näihin kaupunkeihin perustettiin vastaanottokeskuksia vuoden 2015 pakolaiskriisin puhjetessa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Tämän tutkimuksen haastattelun kohteina ovat turvapaikanhakijoiden kanssa tekemisissä olleet viranomaiset, järjestötoimijat sekä kaupunkien projektityöntekijät, jotka eivät itse ole tutkimuksen kohteena vaan haastateltavilta on pyritty saamaan tietoja tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimustulokset analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten perusteella voidaan hieman yllättäenkin todeta, että pakolaiskriisillä ei ole ollut juurikaan vaikutusta kuntien kokonaisturvallisuuteen. Pikemminkin kriisi on tiivistänyt sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden viranomaisten yhteistyötä ja kehittänyt valmiutta toimia vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa. Jokaisessa kaupungissa ja kaupunkien vastaanottokeskuksissa on otettu käyttöön aiempaa parempia turvallisuussuunnitelmia, joissa erilaisiin häiriö- tai uhkatilanteisiin on varauduttu. Vaikutusta pakolaiskriisillä on ollut myös hetkittäin kuntalaisten turvallisuuden tunteeseen, jos häiriötilanteita on ilmennyt. Häiriötilanteista on myös usein uutisoitu turvapaikanhakiijoiden tekeminä. Tämän kaltainen uutisointi aiheuttaa hetkittäistä turvattomuuden tunnetta joidenkin kansalaisten keskuudessa. Häiriötilanteista on kuitenkin toivuttu melko nopeasti ja pelon tunteet ovat hälvenneet ajan myötä.

Tutkimustulosten perusteella turvapaikanhakijoihin liittyviä häiriötilanteita ennaltaehkäistään parhaiten järjestämällä turvapaikanhakijoille mielekästä tekemistä. Tällaista tekemistä on esimerkiksi opiskelu ja työnteko. Myös valistustyöllä ja tiedottamisella ennaltaehkäistään parhaiten häiriötilanteiden syntymistä. Kaikista tärkeintä on kuitenkin kohdata turvapaikanhakijat ihmisinä, sillä juuri tavallisilla arjen kohtaamisilla on suurin vaikutus turvapaikanhakijoiden asenteeseen ja käytökseen suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.