"Vuoden kohtauspaikka: Facebook". Uuden ilmiön metaforat sanomalehdissä

Abstract

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten uutta ilmiötä kuvataan sanomalehdissä metaforien avulla. Tarkastelun kohteena oli verkkoyhteisö Facebook ja aineisto koostui sitä käsittelevistä sanomalehtiartikkeleista, jotka kerättiin Helsingin Sanomista, Aamulehdestä, Turun Sanomista, Ilta-Sanomista, Iltalehdestä ja Kauppalehdestä. Aineisto kerättiin 1.8.–31.12.2007, koska ennen elokuuta ei Facebookista juuri kirjoitettu. Näiden viiden kuukauden aikana aineistoa kertyi 70 artikkelin verran.

Aineistoa tutkittiin viisivaiheisella menetelmällä Hellstenin metafora-analyysiä soveltaen. Metaforat tunnistettiin, luokiteltiin ja niiden käsitteen ja ilmaisun tasot erotettiin Lakoffin, Johnsonin ja Turnerin kehittelemää kognitiivista metaforateoriaa käyttäen. Metaforisia suhdejärjestelmiä tarkasteltiin yhdeksää käsitemetaforaa, eli paikka-, ihminen-, kirja-, maa-, kilpailu-, tavara-, huume-, yhteisö- ja kone-metaforaa käyttäen, koska niillä oli eniten merkityksiä siirtäviä ominaisuuksia. Tässä vaiheessa käytettiin kvantitatiivista sisällönanalyysiä, sillä valinta perusteltiin numeerisesti. Tutkimus jatkui asettamalla tulokset samaan kontekstiin muiden uuden aiheen uutisointia tarkastelevien tutkimusten tulosten kanssa.

Oletuksena oli, että Facebookia määritellään sanomalehdissä metaforien kautta. Oletus perustui sanomalehtikielen selkeysvaatimukselle. Se pitikin paikkansa, koska artikkeleista löytyi paljon erilaisia metaforia, joita käytettiin Facebookin esittelemiseen tutumpien käsitteiden kautta. Tehtävää toteuttivat etenkin rakennemetaforat, esimerkiksi yhteisö, välittäjä ja leikki. Koska aihe on uusi, oletuksena oli myös, että se tuottaisi innovatiivisia metaforia. Tämä perustui sille, että niitä olisi jouduttu käyttämään tutumpien käsitteellistyksien apuna uutta asiaa kuvailtaessa. Kuitenkin vain hyvin harva aineiston metafora oli innovatiivinen. Sen sijaan Facebookia kuvattiin konventionaalisten, kuten paikka- ja ihminen-metaforien kautta. Lokanderin internet-metaforista saamiin tuloksiin verrattuna useimmat järjestelmälliset Facebook-metaforat vastaavat internetistä käytettyjä metaforia, kuten kone- ja elollinen olio -metaforia. Aineistossa käytettiin vain satunnaisesti metaforisia ilmaisuja, joiden voitiin tulkita syntyneen uutta asiaa kuvailtaessa. Niissä Facebook kuvailtiin epämääräisilläkin käsitteillä, muun muassa sukupolvikokemukseksi. Tällaiset metaforat toimivat hallitsevien metaforien kilpailevina käsitteellistyksinä.