Työoikeudelliset sopimussuhteet : Tarkastelussa kilpailu-, houkuttelu- ja rekrytointikiellot sekä salassapitosopimukset

Työsopimus on keskeinen osa työmarkkinoiden sääntelyä, ja siihen liittyy työntekijöiden ja työnantajien keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Se ei ole vain tavanomainen sopimus, vaan on yhä yleisempää, että siihen liittyy yhä monitulkintaisempia sopimusehtoja kilpaillussa ja globaalimmassa työmarkkinassa. Yksi merkittävä tarkastelun kohde on kilpailu-, houkuttelu- ja rekrytointikiellot sekä salassapitosopimukset, joilla pyritään turvaamaan työnantajan liiketoiminta- ja suojaintressit ja estämään työvoiman siirtymistä kilpailevaan yritykseen. Tutkielmassa tarkastellaan viime vuosien muuttuvaa oikeudellista perustaa sopimuslausekkeiden pohjana ja niiden välillisiä vaikutuksia työmarkkinoihin. Lisäksi analysoidaan liikesalaisuuksien suojaa ja salassapitosopimuksia koskevaa sääntelyä ja sen riittävyyttä suhteessa edellä mainittuihin sopimusehtoihin. Tutkielma perustuu oikeusdogmaattiseen lähestymistapaan, jossa tarkastellaan kansallista ja kansainvälistä työoikeudellista lainsäädäntöä vertailevalla otteella. Lähdeaineistona käytetään oikeuskirjallisuutta, oikeustapauksia ja lainsäädäntöä. Tutkielma osoittaa, että työoikeudelliset sopimussuhteet erityisesti kilpailukieltojen osalta ovat osittain jo tiukan sääntelyn piirissä, jotta sopimusvelvoitteiden edellytykset täyttyvät. Vastaava kehitys voi koskea myös muita sopimussuhteita. Toisaalta Suomen laki ei vielä tunne sellaisenaan käsitteitä houkuttelu- tai rekrytointikiellosta. Näin ollen voidaan pohtia, tarvitaanko houkuttelu- ja rekrytointikieltoihin täsmällisempää sääntelyä, jotta sopimusehdot ovat kohtuullisia molempien sopimusosapuolten näkökulmasta. Työoikeudelliset sopimussuhteet ovat tasapainoilua yrityksen suojaintressien ja työntekijän oikeuksien välillä.