Implementing Supply Chain Visibility in Complex Manufacturing

Abstract

This master’s thesis has been conducted as part of the Master’s degree in Industrial Systems Analytics at the University of Vaasa. The thesis examines the implementation of supply chain visibility in a complex manufacturing environment. Supply chain visibility is considered im portant for operational planning, disruption management, decision making and customer ser vice. Many companies still face difficulties in implementing visibility effectively in practice. The need for empirical and qualitative research on supply chain visibility barriers has also been iden tified in previous research. The objective is to identify the factors that hinder effective supply chain visibility implementa tion in a complex make-to-order manufacturing environment. Also, the thesis examines organi sational practices that support visibility and the requirements from suppliers and customers that enable effective supply chain visibility. The main concepts of the study are supply chain, supply chain management and supply chain visibility. The theoretical part of the thesis discusses defi nitions of supply chain visibility, as well as its enablers, barriers, requirements and outcomes. The study has been conducted as a qualitative empirical single case study. The case company is a large global manufacturing organisation, and the study focuses on one case unit operating in a complex make-to-order manufacturing environment. The empirical data has been collected through semi-structured interviews. The interviewees were selected from functions directly connected to supply chain visibility, including logistics, manufacturing, procurement and cus tomer care. Managerial and employee perspectives were included. The interviews were tran scribed automatically, and the data was analysed manually using open coding and axial coding. The results show that the supply chain visibility barriers are connected to several technical, pro cess related organisational and interorganisational factors. The main barriers identified in the case company include limited visibility toward suppliers, deviations from standard processes, lack of a clear process for communicating changes, limitations in the ERP system and data archi tecture, fragmented information outside the ERP system, time pressure, acceptance of inaccu rate data and limited management involvement in visibility development. The study also identifies several practices that support supply chain visibility in the case com pany. These include clear responsibilities for data correction, active communication between functions, trust, cooperation, resources and a positive attitude toward improvement. The find ings show that active communication shouldn’t replace reliable systems, standardised processes and systematic data management.

Tämä diplomityö on tehty osana Vaasan yliopiston Industrial Systems Analytics -maisteriohjel maa. Työssä tarkastellaan toimitusketjun näkyvyyden käyttöönottoa monimutkaisessa valmis tusympäristössä. Toimitusketjun näkyvyyttä pidetään tärkeänä operatiivisen suunnittelun, häi riöiden hallinnan, päätöksenteon ja asiakaspalvelun kannalta. Monet yritykset kohtaavat edel leen vaikeuksia näkyvyyden tehokkaassa käyttöönotossa. Aiemmassa tutkimuksessa on myös tunnistettu tarve empiiriselle ja laadulliselle tutkimukselle toimitusketjun näkyvyyden esteistä. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka estävät tehokasta toimitusketjun näkyvyyden käyttöön ottoa monimutkaisessa tilausohjautuvassa valmistusympäristössä. Lisäksi työssä tarkastellaan organisatorisia käytäntöjä, jotka tukevat näkyvyyttä, sekä toimittajiin ja asiakkaisiin liittyviä vaa timuksia, jotka mahdollistavat tehokkaan toimitusketjun näkyvyyden. Tutkimuksen keskeisiä kä sitteitä ovat toimitusketju, toimitusketjun hallinta ja toimitusketjun näkyvyys. Työn teoreetti sessa osassa käsitellään toimitusketjun näkyvyyden määritelmiä sekä sen mahdollistajia, esteitä, vaatimuksia ja vaikutuksia. Tutkimus on toteutettu laadullisena empiirisenä yksittäistapaustutkimuksena. Kohdeyritys on suuri globaali valmistusorganisaatio, ja tutkimus keskittyy yhteen kohdeyksikköön, joka toimii monimutkaisessa tilausohjautuvassa valmistusympäristössä. Empiirinen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastateltavat valittiin toiminnoista, jotka liittyvät suoraan toimitusketjun näkyvyyteen, kuten logistiikasta, valmistuksesta, hankinnasta ja asiakaspalve lusta. Mukana oli esihenkilöiden ja työntekijöiden näkökulmia. Haastattelut litteroitiin auto maattisesti, ja aineisto analysoitiin manuaalisesti avoimen ja aksiaalisen koodauksen avulla. Tulokset osoittavat, että toimitusketjun näkyvyyden esteet liittyvät useisiin teknisiin, prosessei hin liittyviin, organisatorisiin ja organisaatioiden välisiin tekijöihin. Kohdeyrityksessä tunnistet tuja keskeisiä esteitä ovat rajallinen näkyvyys toimittajiin, poikkeamat standardiprosesseista, selkeän muutosten viestintäprosessin puute, ERP-järjestelmän ja data-arkkitehtuurin rajoitteet, ERP-järjestelmän ulkopuolelle hajautunut tieto, aikapaine, virheellisen tiedon hyväksyminen sekä rajallinen johdon osallistuminen näkyvyyden kehittämiseen. Tutkimuksessa tunnistetaan myös useita käytäntöjä, jotka tukevat toimitusketjun näkyvyyttä kohdeyrityksessä. Näitä ovat selkeät vastuut datasta, aktiivinen viestintä funktioiden välillä, luottamus, yhteistyö, resurssit sekä myönteisyys kehittämiseen. Aktiivinen viestintä ei saisi kor vata luotettavia järjestelmiä, standardoituja prosesseja ja systemaattista datanhallintaa.