Tekoäly valvonnan välineenä : Turvallisuuden ja perusoikeuksien tasapaino EU:n sääntelyssä

Abstract

Turvallisuus on yhteiskunnan keskeinen perusta ja sen takaaminen on yksi valtion tärkeimmistä tehtävistä. Teknologian nopea kehitys, erityisesti tekoälyyn perustuvien valvontajärjestelmien käyttöönotto on muuttanut turvallisuuskäsitystä ja herättänyt kysymyksiä yksilönvapauksien toteutumisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten EU:n valvontatoimissa voidaan tekoälyn kehittyessä tasapainottaa turvallisuus ja perusoikeudet. Erityisesti, miten EU turvaa kansalaisten turvallisuuden ihmisoikeuksia kunnioittaen tekoälyn aikakaudella. Lisäksi tutkimus pyrkii arvioimaan, miten lainsäädäntökehitys voi varmistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen ja kansalaisten perusoikeuksien säilymisen muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Tutkimus toteutetaan oikeusdogmaattisena analyysinä, jota täydennetään EU-tason päätösten empiirisellä tarkastelulla.

Tutkimuksen keskiössä ovat EU:n perusoikeuskirja (2000/C364/01), Suomen perustuslaki (731/1999) ja yleinen tietosuoja-asetus (GDPR, EU 2016/679), jotka määrittelevät turvallisuuden ja yksilönvapauksien toteutumisen oikeudellisen perustan. Perusoikeuskirjan 6 artikla turvaa jokaiselle oikeuden vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen, kun taas Suomen perustuslain 7 § vahvistaa oikeuden elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen. Tekoälyyn perustuvat valvontajärjestelmät, kuten kasvojentunnistus ja massavalvonta, ovat laajentaneet viranomaisten toimintamahdollisuuksia. Samalla se herättää oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä liittyen oikeasuhtaisuuden, tarpeellisuusperiaatteen ja oikeusturvan toteutumiseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan valvonnan on oltava tarkkarajaista ja perusteltua, mikä luo raamit tekoälyn käytölle. EU:n tekoälyasetus (AI Act) pyrkii asettamaan rajoituksia korkean riskin tekoälyjärjestelmien käytölle, mutta kysymys siitä, kuinka pitkälle yksilönvapauksia voidaan rajoittaa turvallisuuden nimissä, on edelleen keskeinen oikeudellinen ja eettinen haaste. Tutkimuksessa havaitaan, että vaikka EU on tunnistanut tekoälyn riskit perusoikeuksille ja ryhtynyt toimiin niiden hallitsemiseksi, tasapainon löytäminen turvallisuuden ja vapauden välille edellyttää jatkuvaa lainsäädännön kehittämistä ja perusoikeuksien asettamista etusijalle.