Absit ja espit hyötykäyttöön - Sanomalehtikielessä käytettyjen lyhenteiden tarkastelua

dc.contributor.authorIsosaari, Katariina
dc.contributor.facultyfi=Filosofinen tiedekunta|en=Faculty of Philosophy|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2013-06-02
dc.date.accessioned2018-04-30T13:39:53Z
dc.date.accessioned2025-06-25T19:15:04Z
dc.date.available2013-06-05
dc.date.available2018-04-30T13:39:53Z
dc.date.issued2013
dc.description.abstractTyön päätavoitteena on tuoda esiin ilmiöitä, joita on havaittavissa lyhenteiden käytössä sanomalehtikielessä. Analysoitavana on kaksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella ilmestyvää maakunnallista sanomalehteä: Ilkka ja Pohjalainen. Tutkimusmateriaali koostuu lyhenteistä, jotka on poimittu järjestelmällisesti sanomalehtiartikkeleista viikon ajalta keväältä 2003 ja keväältä 2010. Kummassakin lehdessä suositaan enemmän suurkirjainlyhenteitä kuin pienkirjainlyhenteitä kielenhuollollisista suosituksista huolimatta. Suurkirjainlyhenteiden käyttö on lisääntynyt kummassakin lehdessä verrattaessa vuoden 2003 aineistoa vuoden 2010 aineistoon. Sekalyhenteitä lehtiteksteissä esiintyy vain vähän. Eniten lehtiteksteissä käytetään kansainvälisten järjestöjen, liittojen ja uutistoimistojen lyhenteitä sekä erilaisten ammatti- ja etujärjestöjen lyhenteitä. Seuraavaksi eniten on urheiluun liittyviä lyhenteitä. Myös talouteen ja politiikkaan liittyviä lyhenteitä on runsaasti. Lyhenteitä jätetään lehtitekstissä paljon selittämättä. Vuoden 2003 aineistossa on lyhenteitä 5267, Pohjalaisessa 2468 ja Ilkassa 2799. Keskimäärin yhdessä Pohjalaisessa on 353 lyhennettä ja Ilkassa noin 400. Keskimäärin Pohjalaisessa on 78 erilaista lyhennettä ja Ilkassa 94. Vuoden 2010 aineistossa oli lyhenteitä 4717, Pohjalaisessa 2238 ja Ilkassa 2479. Keskimäärin yhdessä Pohjalaisessa on 320 lyhennettä ja Ilkassa 355. Keskimäärin Pohjalaisessa on 92 erilaista lyhennettä ja Ilkassa 97. Ilkassa käytetään Pohjalaista enemmän lyhenteitä. Lyhenteiden kokonaismäärä ei lisääntynyt ajanjaksojen välillä, mutta erilaisten lyhenteiden määrä on kasvanut kummassakin lehdessä. Sanomalehtien otsikoissa käytetään runsaasti lyhenteitä. Erityisesti urheilusta, taloudesta ja erilaisista järjestöistä kertovissa uutisten otsikoissa on paljon lyhenteitä. Suurkirjainlyhenteitä suositaan myös otsikoissa eniten. Vuoden 2003 aineistoissa on 2043 otsikkoa viikon aikana, joista lyhenteellisiä otsikoita on 290. Vuonna 2010 otsikoita on 1706, joista lyhenteellisiä otsikoita on 190. Otsikoiden määrä on vähentynyt kummassakin lehdessä ja lyhenteiden käyttö otsikoissa väheni tutkimallani aikavälillä.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent110
dc.identifier.olddbid1015
dc.identifier.oldhandle10024/967
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/14577
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.rights.accessrightsfi=Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.|en=Full text can be read only on Tritonia's computers.|sv=Fulltext kan läsas enbart på Tritonias datorer.|
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/967
dc.subjectkielenhuolto
dc.subjectlehtikieli
dc.subjectlyhennetyypit
dc.subjectlyhenteet
dc.subjectotsikot
dc.subject.studyfi=Nykysuomi|en=Modern Finnish|
dc.titleAbsit ja espit hyötykäyttöön - Sanomalehtikielessä käytettyjen lyhenteiden tarkastelua
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
osuva_5423.pdf
Size:
675.09 KB
Format:
Adobe Portable Document Format