Tekoälyn kaksijakoinen rooli kyberturvallisuudessa : Uhkien ja torjuntakeinojen systemaattinen tarkastelu

Abstract

Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva siitä, millaisia uhkia tekoälyn kehitys on tuonut kyberturvallisuuteen sekä miten näihin uhkiin voidaan vastata ajankohtaisen tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin vuosina 2020–2026 julkaistuja vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.

Tekoäly lisää kyberhyökkäysten automaatiota, kohdentamista ja uskottavuutta. Keskeisimpiä tunnistettuja uhkia ovat tekoälyllä tehostettu sosiaalinen manipulointi, kuten kalasteluhyökkäykset ja syväväärennökset, tekoälyn avulla luodut haittaohjelmat sekä verkko- ja infrastruktuurihyökkäykset, kuten bottiverkot ja palvelunestohyökkäykset. Lisäksi tekoälymallit muodostavat itsessään kyberriskin esimerkiksi tietovuotojen, mallin myrkyttymisen ja manipuloinnin kautta.

Kyberuhkien torjunta edellyttää sekä perinteisiä että tekoälypohjaisia ratkaisuja. Tekoälyä voidaan hyödyntää poikkeavuuksien havaitsemisessa, haittaohjelmien tunnistamisessa ja uhkien ennakoinnissa. Samalla korostuvat organisatoriset toimenpiteet, kuten käyttäjien koulutus ja turvallinen järjestelmäsuunnittelu.

Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että tekoäly muuttaa kyberturvallisuuden luonnetta perustavanlaatuisesti. Se toimii samanaikaisesti sekä uhkana että keskeisenä työkaluna uhkien torjunnassa, mikä lisää kyberturvallisuuden monimutkaisuutta ja korostaa tarvetta uusille lähestymistavoille.