Lapsen asiakasturvallisuus vapaaehtoisessa aikuiskaveri- ja tukihenkilötoiminnassa : teoreettisena viitekehyksenä James Reasonin ”the Swiss Cheese Model”

Abstract

Sosiaalihuollon palveluiden asiakasturvallisuus on aihe, jonka kehittämiselle ja tutkimiselle on kansallisesti todettu tarve. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yhden laajasti käytetyn turvallisuustutkimusmallin, eli James Reasonin ”the Swiss Cheese Model” (SCM)-mallin soveltuvuutta sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden kontekstiin. Reasonin SCM-malli on yksinkertaistava, geneerinen työkalu, jonka avulla voidaan tarkastella ja kuvata erilaisia turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä ja niihin vaikuttavia systeemisiä tekijöitä.

Tässä tutkielmassa SCM-mallia käytetään vapaaehtoiseen aikuiskaveri- ja tukihenkilötoimintaan osallistuvan lapsen turvallisuuteen liittyvien tekijöiden ja toimintamallien tarkasteluun ja systeemitason prosessien havainnollistamiseen. Tutkielmassa kartoitettiin sekä vapaaehtoiseen aikuiskaveri- ja tukihenkilötoimintaan osallistuvaan lapseen kohdistuvia mahdollisia uhka- ja riskitekijöitä että lapsen turvallisuuden edistämiseen liittyviä toimintamalleja ja -käytänteitä. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkielman aineistona toimivat 26 sosiaalialan ammattilaisen puolistrukturoidut haastattelut, joita tehtiin sekä järjestöissä että hyvinvointialueilla. Haastatellut ammattilaiset toimivat vapaaehtoisen aikuiskaveri- tai tukihenkilötoiminnan rajapinnassa. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla, jossa ajatteluun vaikutti sekä aineisto että James Reasonin mallin antama viitekehys.

Sosiaalialan ammattilaiset näkivät turvallisuuden haastatteluissa laajana ilmiönä, joka liittyy kaikkeen tukisuhteen alusta aina sen loppuun saakka. Lapsen uhat ja riskitekijät voidaan toiminnassa jakaa kuuteen kuvaavaan kategoriaan: fyysinen väkivalta, henkinen väkivalta, seksuaaliväkivalta, kuritusväkivalta, tapaturmariskit ja yksityisyydensuojan rikkoutuminen. Lapsen turvallisuuden varmistamiseksi tulee huomioida sekä toimintaympäristöön että tukisuhdeprosessiin liittyviä tekijöitä. Näitä toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä ovat ohjaus ja ohjeistukset, resurssit, johtaminen, työntekijöiden kompetenssi ja yhteistyö. Tukisuhdeprosessiin liittyviä tekijöitä ovat soveltuvuus, valmennus, tukisuhteen osapuolien valinta ja informointi, seuranta, sitoutuminen ja haittatapahtumien käsittely.

James Reasonin malli soveltui hyvin sekä aiheen tarkasteluun että havainnollistamiseen. Mallin avulla tulokset pystyttiin esittämään selkeässä, visuaalisessa muodossa, joka havainnollistaa laajaa ilmiötä yksinkertaisessa muodossa. Malli ohjasi aiheen laajaan, systeemiseen tarkasteluun. James Reasonin julkaisut eivät kuitenkaan anna selkeitä ohjeita siihen, miten mallia tulisi soveltaa eri konteksteihin. Malli ja sen soveltuvuus tulee arvioida jokaisessa kontekstissa erikseen, eikä malli välttämättä sovellu asiakasturvallisuuden kaikkien eri ulottuvuuksien tarkasteluun.