Yritys ulosotossa

Abstract

Nykyinen tilanne maailmalla on johtanut siihen, että viime vuosina maksukyvyttömyyteen liittyvät asiat ovat olleet entistä enemmän esillä ja yhä useampi yritys joutuu tekemisiin maksuvaikeuksien kanssa joko velallisena tai velkojana. Suomessa oli 1990-luvulla voimakas taantuma, joka herätti keskustelua ulosottolain uudistamisesta ja erityisesti velallisen aseman parantamisesta. Suomen ulosottolaki uudistettiinkin kokonaisuudessaan 2000-luvulla ja uusi ulosottokaari tuli voimaan vuonna 2007. Uudistukset paransivat varsinkin yritysvelallisen mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa ulosottoon joutumisesta huolimatta.

Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan sitä, millainen ulosottoprosessi on silloin, kun velallisena on oikeushenkilö eli yritys. Tutkimustehtävänä on selvittää miten yrityksen intressit on otettu huomioon ulosottoprosessin eri vaiheissa. Yrityksellä on ulosottoprosessissa kaksi selkeää intressiä. Ensinnäkin yrityksen tavoitteena on, että sen liiketoiminta voisi jatkua ulosottoon joutumisesta huolimatta. Toisena tavoitteena yrityksellä on, että siltä ulosmitattaisiin mahdollisimman vähän omaisuutta. Mitä vähemmän yritykseltä ulosmitataan omaisuutta, sitä vähemmän ulosottoprosessi vaikuttaa yrityksen toimintaan.

Tutkimuksen keskeisenä havaintona oli, että ulosottolain uudistukset ovat vaikuttaneet positiivisesti siihen, miten velallisen intressit huomioidaan ulosottoprosessin aikana. Keskeisenä piirteenä ulosottoprosessin eri vaiheissa voidaan huomata se, että velallisen oma-aloitteisuudella on suuri merkitys siihen, miten ulosottoprosessi sen osalta etenee. Velallisen intressien huomioonottaminen on tärkeä osa ulosottokaarta, sillä loppujen lopuksi kaikkien osapuolten etu on, että yrityksen liiketoiminta jatkuisi.

Tutkimusaineistona tutkielmassa on käytetty alan kirjallisuutta ja lakeja. Käytännön tietoa yritysvarallisuuden ulosmittauksesta tutkielmaan tuo Vaasan kihlakunnanviraston ulosottomiesten Johan Blomqvistin ja Mikko Piirosen haastattelu.