Förskolebarns uppfattningar om språkinlärning. En komparativ undersökning i tre olika språkmiljöer

Abstract

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää ja vertailla esikouluikäisten lasten näkemyksiä kielten oppimisesta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto koostuu yhteensä 51 strukturoiduista haastattelusta sekä piirustuksesta. Haastattelut on litteroitu. Tutkimusaineistoa on kerätty kolmessa eri päiväkodissa eri puolella suomea. Yksi päiväkodeista on ruotsinkielinen, toinen suomenkielinen ja kolmannessa päiväkodissa lapset käyvät kielikylpyä. Näin ollen nämä kolme päiväkotia eroavat myös kielellisesti toisistaan.

Tutkimukseni osoittaa, että lasten määritelmät kielten osaamisesta vaihtelevat. Kielitaitoa kysyttäessä lasten osaaminen painottui pääasiallisesti suomen, ruotsin ja englannin kieliin. Kaikissa päiväkodeissa esiintyi myös sekä positiivisia että kriittisempiä käsityksiä kielten oppimisesta. Jokaisesta päiväkodista löytyi myös lapsia, jotka yhdistivät kielten oppimisen johonkin tiettyyn tunteeseen, kuten jännittävyyteen. Kielikylpypäiväkodin lapset käyttivät eniten adjektiiveja kuvaillessaan kielten oppimista. Suomen- ja ruotsinkielisten päiväkotilasten käsitykset kielten oppimisesta olivat selkeämmin joko kriittisiä tai positiivisia. Suomenkielisen päiväkodin lapset halusivat oppia eniten eri kieliä. Tutkimuksestani selviää myös, että sekä kielikylpypäiväkotilasten että ruotsinkielisten päiväkotilasten joukosta löytyi lapsia, jotka halusivat oppia maailman jokaisen kielen. Kielikylpypäiväkotilasten joukosta löytyi vähiten sellaisia lapsia, jotka eivät halunneet oppia enempää kieliä.

Lopuksi tutkimuksestani käy ilmi, että lasten piirtämistä kuvista aiheesta minä oppimassa kieliä esiintyy erilaisia tiloja, ajankohtia sekä henkilöitä kielten oppimistilanteissa. Nämä tilat voivat olla joko ulko- tai sisätiloja. Tutkimukseni päiväkodeissa lähtökohdat kielten oppimiselle löytyivät arkisista tilanteista kuten koulussa oppimisesta. Kielten oppimista tapahtui myös ulkomaanmatkoilla, ajankohdatkin vaihtelivat nykyisyydestä tulevaisuuteen, mutta kielten oppimista saatettiin myös kuvata tapahtuvaksi tässä ja nyt. Lasten kieltenoppimistilanteissa esiintyi myös eri henkilöitä, joilla oli oma roolinsa näissä kieltenoppimistilanteissa.