Mikä saa minut uskomaan itseeni? : Kykenevyyden kokemuksen muodostuminen perehdyttämisprosessin aikana sosiaalialan organisaatiossa

Abstract

Työn muutos haastaa nykyaikaista työelämää ja etenkin sosiaalialalla vaihtuvuus on suurta johtuen osittain työympäristön vaativuudesta ja stressaavuudesta. Suuri vaihtuvuus aiheuttaa sen, että uusia työntekijöitä on perehdytettävänä jatkuvasti. Lisäksi sosiaalialaa haastaa tämänhetkinen hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne, sillä hyvinvointialueet ostavat palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia perehdyttämistä sosiaalialan organisaatiossa perehdyttämisprosessin kehittämisen näkökulmasta. Tutkimus tehtiin toimeksiantona sosiaalipalveluita tuottavalle yksityiselle yritykselle osana yrityksen perehdyttämisen kehitysprojektia.

Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan sosiaalialan yrityksessä työskentelevien työntekijöiden ja lähiesihenkilöiden kokemuksia perehdyttämisestä sekä siitä, miten perehdyttämisprosessi tukee uuden työntekijän kokemusta kykenevyyden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina joko yksilö- tai ryhmähaastatteluina ja haastatteluihin osallistui viisitoista henkilöä. Haastattelut toteutettiin etähaastatteluina Google Meet-sovelluksen avulla huhtikuussa 2025. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä analyysillä haastatteluiden litteroiduista ja anonymisoiduista versioista.

Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että uuden työntekijän kokemus kykenevyydestä muodostuu neljän eri osa-alueen kautta. Näitä osa-alueita ovat vastuuttaminen, työyhteisön tuki, esihenkilön oma valmius sekä vuorovaikutteisuus. Näiden neljän osa-alueen myötä työntekijän kokemus omasta kykenevyydestään vahvistuu ja hän tuntee olonsa varmemmaksi siitä, että hänellä on osaamista työhön ja työ on hänelle sopiva. Tutkimuksen tärkein löydös on havainto siitä, että vastoin aikaisempaa uskomusta, työntekijän kollegan positiivinen palaute vaikuttaa enemmän kykenevyyden kokemuksen muodostumiseen, mitä esihenkilön palaute. Tutkimuksen tulokset mukailevat itsemääräämisteorian mukaista kykenevyyden tunteen vahvistumista, kun työntekijä esimerkiksi saa palautetta tekemästään työstä.

Itsemääräämisteoriaa on käytetty monissa tutkimuksissa, mutta empiiristä tukea sen hyödyntämiseksi työelämässä on vain vähän. Tutkimus kasvattaa ymmärrystä siitä, miten organisaatiot voivat kehittää perehdyttämisprosessejaan niin, että prosessit tukevat työntekijän kykenevyyden kokemusta. Se syventää itsemääräämisteorian hyödyntämistä tutkimuksissa, jotka kohdistuvat työelämään. Laadullinen lähestymistapa tuo esiin työntekijöiden ja lähiesihenkilöiden aitoja kokemuksia siitä, miten uutta työntekijää pystyy tukemaan työssään ja minkä työntekijät kokevat mielekkääksi perehdyttämisen aikana.