Luopujan roolit sukupolvenvaihdoksessa

Abstract

Seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 60 000 – 100 000 perheyrityksellä on edessä sukupolvenvaihdos. Bruttokansantuotteesta näiden yritysten osuus on noin 40 prosenttia. On erittäin tärkeää, että nämä sukupolvenvaihdokset toteutetaan hallitusti ja niiden työllistävä vaikutus säilytetään tulevaisuudessakin. Avainasemassa on niin jatkaja kuin luopujakin.

Sukupolvenvaihdos on prosessi, jossa yrityksen omistus, johto ja päätöksentekovalta siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa juridisesti joko kaupalla, yritysjärjestelyin, lahjoituksin tai tekemällä osakelunastusjärjestelyitä.

Tutkimuksen pohjana käytettiin etelä-pohjalaisille yrittäjille tehtyä kirjekyselyä, jonka tavoitteena oli selvittää järjestön yli 50-vuotiaiden jäsenyrittäjien tulevaisuuden näkymiä yrityksen sukupolvenvaihdoksesta. Selvitys suoritettiin postikyselynä ja vastausprosentiksi tuli 23,5 %. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia rooleja luopujilla on sukupolvenvaihdoksessa ja löytyykö rooleille selittäviä taustatekijöitä. Selvityksessä 66 % vastanneista ilmoitti vetäytyvänsä kokonaan yrityksen päivittäisestä toiminnasta, heistä kuitenkin 37 % ilmoitti toimivansa neuvonantajana. Vastaajista 23 % ilmoitti toimivansa osa-aikaisesti ja 11 % täyspäiväisesti omistajanvaihdoksen jälkeen. Kirjekyselyn lisäksi haastateltiin neljää yritystä. Haastatteluissa olivat edustettuina erilaiset luopujan roolityypit.

Tulosten mukaan neljällä taustatekijällä oli tilastollista merkitystä. Yritysmuoto, yrityksen tulevaisuus, omistajanvaihdosprosessin kesto sekä yrittäjän halukkuus toimia jonkun muun yrityksen hallituksessa olivat tekijöitä, joilla oli vaikutusta siihen, millainen luopujan rooli on sukupolvenvaihdoksessa.