Sähköisen viljelijätukihaun arvottaminen maakuntalehdissä

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan sähköiseen viljelijätukihakuun liittyviä lehtitekstejä maakuntalehdissä. Vertailussa ovat tekstit alueilta, joilta viljelijätukia haettiin runsaasti sähköisen palvelun kautta sekä alueilta, joilla sähköinen tukien hakeminen oli vähäisempää. Aktiivisina alueina tarkastellaan Pohjois-Savoa ja Pirkanmaata, passiivisina alueina Lappia ja Uuttamaata. Aineistona on yhteensä 15 lehtitekstiä, neljä Savon Sanomista, kolme Aamulehdestä, kaksi Lapin Kansasta ja kolme Pohjolan Sanomista sekä kaksi tekstiä Länsi-Uusimaa -lehdestä ja yksi Uusimaa-lehdestä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sähköisen tukihaun representaatioita aktiivisten ja passiivisten alueiden teksteissä sekä tutkia kätkeytyykö teksteihin arvottavia merkityksiä. Tarkastelussa ovat arvottavien merkitysten kohteet sekä niiden laatu. Tutkimusmetodeina käytetään pääsääntöisesti Martinin ja Whiten suhtautumisen teorian kategorisointeja eettisistä, esteettisistä ja emotionaalisista arvotuksista. Aktiivisten ja passiivisten alueiden tekstit eroavat toisistaan huomattavasti. Aktiivisilla alueilla positiiviset arvottavat merkitykset liittyvät sähköisen tukihaun ohella myös viljelijöihin. Sähköistä tukihakua kuvataan toiminnan ja kokemuksellisuuden kautta. Toiminnallisuuden kuvaukset täydentyvät niitä pohjustavilla ja selventävillä ajattelun ja identifioinnin kuvauksilla. Passiivisilla alueilla sähköiseen tukihakuun liittyvissä teksteissä on enemmän negatiivisia kuin positiivisia arvotuksia. Negatiiviset arvotukset tulevat esiin muun muassa viljelijöiden varautuneessa suhtautumisessa, ja jopa pelossa sähköistä tukihakua kohtaan. Sähköistä tukihakua kuvataan usein toteutumattoman toiminnan kautta. Arvottavia merkityksiä tarkasteltaessa tulee esiin erityisesti Lapin negatiivinen suhtautuminen myös tukihaun sähköistämisen takana oleviin tahoihin. Uudenmaan teksteissä varautunut suhtautuminen on loivempaa kuin Lapissa.