Visualisoinnin automaatiojärjestelmän suunnittelu

Abstract

Visualisoinnin automaatiojärjestelmällä mahdollistettaisiin suurten tietomäärien, erilaisten suunnittelumallien sekä avoimien rajapintojen sisältämän tiedon mallintaminen. Rambollilla ei tällä hetkellä ole käytössä hyvin toimivaa työkalua visualisoinnin automaatioon. Tämän työkalun puute tarkoittaa, että suuria määriä töitä täytyy tehdä käsin ja tämä on aikaa vievää. Visualisoinnin automatisoinnilla voitaisiin suorittaa erilaisia projektiin kuuluvia toimenpiteitä, kuten maastonmuokkausta sekä valaisinpylväiden asettelua. Suunniteltava järjestelmä tarjoaisi siis visualisointiryhmän kautta projektista viimeistellyn 3D-mallin. Tämä malli ei kuitenkaan olisi ainoa käyttötarkoitus järjestelmälle, vaan järjestelmää voitaisiin käyttää myös suunnittelun tukena, tuomalla päivitettyjä 3D-malleja heidän suunnitteluohjelmistoihinsa. Tutkimuksen tavoitteena on siis kerätä tietoa mitä tämänkaltaisen visualisoinnin automaatiojärjestelmän luomiseen tarvittaisiin, mitä asioita olisi hyvä ottaa huomioon sekä mitä todennäköisiä ongelmatilanteita voisi syntyä. Lisäksi tutkitaan muita osa-alueita, jotka liittyvät tällaisen järjestelmän ympäristöön, kuten Rhinocerosin Grasshopperia, Quadri-tietokantasovellusta sekä Unreal Engineä. Grasshopper-sovelluksessa pystytään automatisoinnin avulla tekemään edellä mainittuja valaisinpylväiden asettamisia maastomalliin, mutta Grasshopperin avulla voidaan myös luoda käyttöliittymä koko järjestelmälle. Visualisointiryhmän vetäjä mainitsi, että onnistuneella järjestelmällä voitaisiin vähentää visualisointiryhmän työmäärää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tietojärjestelmätutkimusmallia, ja sen avulla selvitystyötä pilkottiin pienempiin osiin. Itse järjestelmän rakentamiseen käytettiin UML-kieltä ja sieltä eritoten luokka- ja aktiviteettikaaviota. Mahdollisen järjestelmän käytettävyyden tutkintaan otettiin tueksi UX Honeycomb-kaavio ja tämän kaavion jokaista osa-aluetta tutkittiin järjestelmän kannalta. Toivottuja ominaisuuksia mahdollisella järjestelmällä on muutamia. Erilaisten tietokantayhteyksien muodostuminen täytyisi tapahtua automaattisesti, käyttäjän täytyisi pystyä valitsemaan haluamaansa lisätietoa Maanmittauslaitoksen rajapinnasta sekä järjestelmän käyttöliittymän täytyisi olla käytettävyydeltään hyvä viemättä tietokoneen laskentatehoja. Jos raportissa esitettävä visualisoinnin automaatio järjestelmä tultaisiin kehittämään, antaisi se arvoa yritykselle sekä työntekijöille, mutta myös medialle sekä mahdollisen projektia koskevan alueen asukkaille. Myös kehityskohteita tämänkaltaiselle mahdollisella järjestelmälle on monia. Järjestelmä voitaisiin siirtää toimimaan verkon väli-tyksellä ja näin pystyttäisiin säästämään Rambollin työntekijöiden aikaa, sillä suurien 3D-mallien luominen on tietokoneen tehoja kuluttavaa, eikä kyseisellä tietokoneella voi tehdä muita toimenpiteitä mallin työstämisen aikana. Toinen mahdollinen kehityskohde olisi lisätä muita rajapintoja, kuin mitä tässä raportissa käydään läpi. Visualisointiin saataisiin lisää uskottavuutta esimerkiksi, jos ympäristö ja ympäröivät rakennukset olisivat saman näköisiä kuin mitä oikeassa maailmassa. Virallisia tuloksia siitä, rakennetaanko tässä raportissa esitettävä järjestelmä ei käydä läpi raportissa, mutta raportti tullaan luovuttamaan henkilöille yrityksessä, joka päättää mahdollisen järjestelmän tuottamisesta.