Sosiaalinen pääoma peltotilusjärjestelyissä

Aluetieteilijä Kristiina Walliuksen Maanmittauslaitokselle tekemässä, vuonna 2007 valmistuneessa pro gradu -työssä ehdotettiin jatkotutkimuksen aiheeksi sosiaalista pääomaa peltotilusjärjestelyissä. Sosiaalisella pääomalla viitataan ihmisten sosiaalisiin suhteisiin, luottamukseen ja normeihin, jotka edistävät yhteisten päämäärien saavuttamista. Käsitteen on tilusjärjestelyihin liittänyt Kalle Reinikainen. Tutkimus on tehty toimeksiantona Maanmittauslaitoksen Asiakaslähtöinen tilusjärjestely -projektille. Tutkimuksessa selvitetään alueen sosiaalisen pääoman yhteyttä tilusjärjestelyn tarveselvityksen sujuvaan etenemiseen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitä sosiaalisen pääoman käsitteellä tarkoitetaan? 2) Miten sosiaalinen pääoma ilmenee tilusjärjestelyalueilla? 3) Mikä merkitys paikallisyhteisön sosiaalisella pääomalla on tilusjärjestelyn kannatukselle maanomistajien keskuudessa tarveselvityksen aikana? Teoria käsittelee sosiaalista pääomaa yhteisön näkökulmasta. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluin kolmen tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimitusinsinööreiltä sekä erilaisia näkökulmia edustavilta maanomistajilta. Sosiaalinen pääoma on taustatekijä tilusjärjestelyjen onnistumisessa, sillä se määrittää sitä, miten maanomistajat tulevat keskenään toimeen tilusjärjestelyhankkeessa. Mikäli alueella on totuttu tekemään asioita yhdessä, myös tilusjärjestelyissä eteen tulevat ristiriitatilanteet ovat helpommin selvitettävissä. Kun alueella ihmiset luottavat toisiinsa ja instituutioihin, he uskaltavat osallistua hankkeeseen, jonka lopputulos ei ole ennustettavissa ja jossa riskille alttiiksi joutuvat sekä omat tilukset että naapurisuhteet. Toisaalta sosiaalinen pääoma on vain yksi osatekijä tilusjärjestelyn sujuvassa etenemisessä, sillä vaikka alue olisi miten sivilisoitunut tahansa, ei tilusjärjestely silti välttämättä onnistu ongelmitta. Sosiaalisesta pääomasta voi kertoa ahkera yhdistystoiminta tai vilkas epävirallinen, maanomistajien keskinäinen kanssakäyminen. Olennaisinta on, että alueen ihmiset olisivat jollain tavalla laajasti yhteydessä toisiinsa ja oppisivat siten luottamaan toisiinsa. Tilusjärjestelyn kannalta on tilanne huonoin, jos alueella on paljon vastakkainasetteluita ja vanhoja kaunoja eikä juurikaan ihmisiä yhdistäviä verkostoja. Jos ihmiset eivät koe voivansa luottaa kuin tiettyyn osaan kyläläisistä ja erilaisista mielipiteistä ei ole opittu keskustelemaan, voi tilusjärjestelykin olla vaikea toteuttaa. Myös Maanmittauslaitoksen tiedottamisella ja esiintymisellä on merkitystä.