Työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden arviointi

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuutta yhden koulutuksen osalta.Koulutus tapahtui täsmäkoulutuksena työpaikalla ja koulutukseen pääsyn edellytyksenä oli tiedossa oleva työpaikka.Koulutus on aloitettu 27.11.1997 ja jatkuu samanlaisena edelleenkin. Tutkimus käsittelee ajanjaksoa 27.11.1997-26.11.2002 ja aineisto kattaa koulutukseen osallistuneet viiden vuoden ajalta.

Koulutuksen vaikuttavuutta lähestytään monesta eri näkökulmasta. Vaikuttavuutta arvioidaan muun muassa työllisyyden parantajana siten, että voiko myös vähemmän koulutetut sijoittua työmarkkinoille lyhyellä rekrytointikoulutuksella. Voidaanko rekrytointikoulutuksella tehostaa työvoimakoulutuksen työllistävää vaikutusta? Ovatko työ ja tekijä kohdanneet toisensa koulutuksen kautta? Millainen koulutuksen toimintamalli on ollut rekrytointikanavana työnantajien arvioin mukaan? Koulutuksen vaikuttavuutta koulutuettujen elämän tilanteeseen tarkastellaan myös.

Tutkimuksessa selvitetään aktiivista työvoimapolitiikkaa ja arviointia hallintotieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastellaan arviointia yleisesti sekä määritellään, mitä työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden arviointi tarkoittaa tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa sovellettiin osin monitahoarviointia ja tarkastellaan sen kautta vaikuttavuutta.

Vastaajien suuresta määrästä johtuen tutkimusmetodiksi on valittu kvantitatiivinen tutkimusmetodi. Tiedon hankkimistapana oli strukturoitut kyselylomakkeet. Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille koulutukseen viiden vuoden aikana osallistuneille koulutetuille ja työnantajille, joiden osoitetiedot olivat saatavissa. Koulutettuja oli 371 henkilöä ja työnantajia 131. Kyselylomakkeet lähetettiin postikyselynä vastauskuoren kanssa. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-taulukkolaskentaohjelmalla, joka on tarkoitettu kvantitatiivisen aineiston analysointiin. Tutkimukseen vastasi 38 % koulutetuista ja 30 % työnantajista.

Tämä tutkimus osoittaa, että työ ja tekijä kohtasisvat toisensa, sillä 69,7 % koulutetuista sai työpaikan joko pysyvän tai määräaikaisen. Lisäksi koulutus vaikutti koulutettujen elämäntilanteeseen myönteisesti, jopa lisäsi heidän opiskeluintoaan. Myös ei ammatin omaavassa ryhmässä olevat, työllistyivät erinomaisesti. Työnantajat pitivät työpaikkakouluttaumismallia hyvänä ja joustavana. Avoimissa vastauksissa kritisoitiin eniten sitä, että koulutus työssäoppimispaikassa oli koulutettujen mielestä halpaa työvoimaa työnantajille, koska koulutetut eivät saaneet työstään palkkaa vaan koulutustukea.

Tutkimus osoittaa selvästi miten, Vaihtuvat ammatit työpaikkakouluttautumismalli on todella hyvä niille työntekijöille, jotka eivät tarvitse pitkiä koulutuksia tai perehdytyksiä työhön. se on joustava ja nopea tapa työllistyä avoimille työmarkkinoille. Vaihtuvat ammatit koulutuksen markkinointia pitäisi lisätä niin työnantajille kuin työnhakijoille.