Monitahoisen hybridiorganisaation paradokseja : Tarkastelussa Voimaa Savoon-hanke, Tukiaula- ja Digiaula-toiminnot

Abstract

Tutkielma tarkastelee monitahoisen hybridiorganisaation paradokseja Voimaa Savoon -hankkeen sekä siihen kytkeytyvien Tukiaula- ja Digiaula-toimintojen kautta. Tapauskohteena on ohjausryhmä, johon kuuluu kuusi yhdistystä ja palvelualustasta vastaava EverBetter Oy ja jonka koollekutsujana toimii TATU ry. Toiminnan rahoituspohja on monikanavainen ja kattaa muun muassa Lähi-Tapiolan, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja STEAn. Asetelma muodostaa pelkkää julkisyksityistä hybridimallia haastavamman organisoitumisen, jossa julkinen, yksityi-nen, järjestölähtöinen ja vapaaehtoisuuteen nojaava toiminta kietoutuvat toisiinsa.

Tutkielman tehtävänä on selvittää, tunnistetaanko organisaatiossa paradokseja ja miten nii-hin reagoidaan johtamisessa, miten organisaatiomallin eri osat vaikuttavat intresseillään toisiinsa ja millainen johtaminen kykenee tuottamaan luottamuksen sekä toiminnallisen ke-hyksen monitahoisessa hybridissä. Lisäksi pohditaan, kannattaako tällainen malli muodostaa rahoituksen näkökulmasta. Teoreettinen kehys nojaa organisaatiotutkimuksen paradoksiteoriaan, paradoksaalisen joh-tajuuden reaktiologiikoihin (PLRT). Toimintalogiikoiden analyysi nojaa institutionaalisen logii-kan tutkimukseen, jossa ajallinen epäsynkronia tuo esille eri toimijoiden synnyttämät jännitteet.

Aineiston muodostavat ohjausryhmäläisten neljä teemahaastattelua. Näiden taustalla on pohjakysely ja ohjausryhmän kirjallista materiaalia. Aineisto on analysoitu teorian kautta reaktiologiikkojen ja toimintalogiikkojen yhteisenä tarkasteluna. Tulokset osoittavat, että paradoksien tunnistamisen pohjaksi aihe ymmärretään ensisijaisesti jännitteiden kautta. Päätöksenteon jäädessä usein avoimeksi, jakautuu yhteinen päätösvalta yksilöille ja muodostuu sitä kautta rakenteelliseksi piirteeksi. Strateginen johtaminen ei toteudu itsenäisinä valintoina, vaan se ilmenee tilannesidonnaisesti ja jatkuvassa prosessissa. Paradoksaalisen johtamisen elementtejä esiintyy vaihtelevasti. Ne ilmenevät ristiriitaisten vaatimusten samanaikaisena ylläpitämisenä sekä jännitteisiin palaamisena. Tutkielma osoittaa, että johtaminen monitahoisessa hybridissä ei perustu yhteen johdonmu-kaiseen logiikkaan, vaan muotoutuu erilaisten reaktiologiikkojen vaihtelussa. Pienille yhdis-tys- ja yrityspohjaisille yhteenliittymille suuren rahoittajainstituution vaateet muodostavat erityisen paineen, jonka tutkimusta tulisi jatkaa skaalautumisen ja mallintamisen näkökulmasta.