Modalitet i börsmeddelanden

Abstract

Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon ja minkälaisia modaalisia ilmaisuja käytetään vuosina 1999–2001 yhdeksässäkymmenessä ruotsinkielisessä pörssitiedotteessa, jotka ovat suomalaisten yritysten julkaisemia. Selvitän myös ovatko modaaliset ilmaisut vähentyneet vuoden 2001 matalasuhdanteen aikana. Esimerkkien avulla näytän, kuinka kirjoittaja ilmaisee modaalisuutta pörssitiedotteissa. Tutkitut toimialat ovat kauppa, pankki ja rahoitus sekä metalli.

Modaaliset ilmaisut jaetaan tutkimuksessa neljään kategoriaan, jotka perustuvat Marianne Nordmanin (1986) tutkimukseen Modalitet i några facktexter. Tutkin seuraavia modaali-ilmaisuja: modaaliverbit, modaaliset adjektiivit, modaaliset adverbit ja kiellot sekä muut modaalisuuden ilmaisimet. Analysoin aineistoa sanakirjan, kielioppikirjojen sekä modaalilogiikan avulla.

Modaaliverbit muodostavat suurimman kategorian modaalisia ilmaisuja. Toiseksi eniten on käytetty modaalisia adverbeja ja kieltoja. Kolmanneksi suurin ryhmä on modaaliset adjektiivit ja vähiten pörssitiedotteissa on käytetty muita modaalisuuden ilmaisimia. Eniten modaalisia ilmaisuja käytetään kaupanalan ja vähiten pankin ja rahoituksen tiedotteissa.

Tulokset vahvistavat oletuksen, ettei tutkituissa pörssitiedotteissa käytetä paljon modaalisia ilmaisuja, ts. kirjoittajan suhtautuminen tekstiin on vähäistä. Eniten modaalisia ilmaisuja käytetään kaupan ja vähiten pankin ja rahoituksen tiedotteissa. Vähiten modaalisia ilmaisuja löytyy vuoden 2001 tiedotteista, ja eniten vuoden 2000 tiedotteista. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kun tulevaisuudennäkymät ovat negatiivisia, näyttää kirjoittaja olevan haluttomampi ilmaisemaan suhtautumistaan tekstiin, kuin silloin, kun tulevaisuus näyttää positiiviselta.

Kvalitatiivinen tutkimus osoittaa, että kirjoittaja ilmaisee pörssitiedotteissa mm. toiveita, mahdollisuutta, välttämättömyyttä ja epävarmuutta.