Jokineuvottelukunta vesienhoidon toimijana: Tarkastelun kohteina Lestijoen, Kyrönjoen ja Isojoen-Teuvanjoen jokineuvottelukunnat

Abstract

Vesien hoitoon on viime vuosina tullut uusia käytäntöjä. Kansalliseen lainsäädäntöön on sisällytetty vesipuitedirektiivi ja sitä kautta ympäristöhallinto on saanut uusia velvoitteita. Vesienhoitoalueilla alueelliset ympäristökeskukset valvovat vesienhoidon tavoitteiden edistymistä ja toteutusta. Kansalaisten osallistamista toimintaan on pyritty parantamaan perustamalla jokikohtaisia neuvottelukuntia, joissa on laaja edustus eri alojen toimijoista. Jokineuvottelukunta on keskustelufoorumi, jossa käsitellään joen asioita ja pyritään parantamaan veden tilaa yhteisillä toimilla.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten jokineuvottelukunnat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella toimivat ja miten niitä voitaisiin kehittää. Keskeiset kysymykset ovat 1) millainen on jokineuvottelukunnan hallinnollinen asema ja sen tehtävät 2) miten vuorovaikutuksellisuus ja hallinnallinen yhteistyö ilmenevät jokineuvottelukunnissa ja 3) millainen jokineuvottelukunta on hallinnan välineenä.

Tutkimuksen teoriaosiossa paneudutaan kommunikatiivisen toiminnan teoriaan, ja sen avulla tuodaan esiin miten onnistunutta vuorovaikutusta saadaan aikaan. Toisena kokonaisuutena käsitellään hallintaa ja erilaisia yhteistyötapoja kumppanuutta, verkostoja sekä regiimiä. Hallinnan tarkoituksena on asemoida jokineuvottelukunta uutena yhteismuotona. Kumppanuuden, verkoston ja regiimin avulla esitellään, että sujuvasta vuorovaikutuksesta voi syntyä erilaisia yhteistyö mahdollisuuksia.

Tutkimus suoritettiin sekä laadullisen että määrällisen metodien avulla. Kuudelle jokineuvottelukunnalle lähettiin kyselylomake ja vastaajien henkilökohtaisten kokemusten avulla saatiin selville, miten toiminta jokineuvottelukunnissa yleisesti koetaan. Teemahaastattelut tehtiin eri organisaatioiden edustajille ja ne luokiteltiin valtion, kunnan, järjestöjen ja sekä yrityksen edustajiin. Haastattelujen avulla selvitettiin tarkemmin kyselyssä esiin nousseita teemoja. Muu aineisto perustuu kirjallisuuteen ja etenkin ympäristöhallinnon julkaisuihin sekä internetsivuihin, tutkimuksen aihepiirin yksityiskohtaisuuden sanelemana.

Jokineuvottelukuntaa pidetään toimivana yhteistyömuotona ja sen toiminnalla uskotaan olevan vaikutusta vesien tilaan. Tutkimuksessa selvisi, että jokineuvottelukuntien jäsenet kaipaavat konkreettisia toimia. Osa toimijoista on passiivisia ja heidän mukaan saamisensa on vaikeaa, sillä he kokevat toiminnan edustukselliseksi. Tulevaisuudessa toiminnan katsotaan aktivoituvan, sillä jokineuvottelukuntien tulee ottaa kantaa vesienhoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmiin. Jokineuvottelukunnan vuorovaikutuksellisuutta pidettiin hyvänä ja tämänkaltaista yhteistyömuotoa toimivana, sillä näin kaikki alueen toimijat pääsevät mukaan vaikuttamaan.

Yhteistä kaikille neuvottelukunnille oli niiden halu kehittyä ja tehdä veden laatua parantavia toimia. Toiminnassa ovat aktiivisesti mukana ne, jotka niin haluavat ja juuri nämä henkilöt erityisesti toivovat kaikkien osallistujien aktiivisuuden parantuvan. Vuorovaikutukselliset lähtökohdat ovat jokineuvottelukunnissa hyvät ja niiden kehittäminen on mahdollista. Tutustumisen ja luottamuksen syntymisen kautta voi yhteistyön tekeminen alkaa. Kaikki yhteistoiminta on riippuvaista toimijoiden omasta halusta, mutta toimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää onnistuneesti, sillä sitä jäsenistö haluaa.