Metsätalouden sukupolvenvaihdos ja verotus

Abstract

Tutkimuksen taustalla on Suomen metsäomaisuuden hallinnoinnissa tulevina vuosikymmeninä tapahtuva muutos, joka johtuu nykyisten metsänomistajien ikääntymisestä ja toteutuu metsäomaisuuden siirtymisenä seuraaville omistajasukupolville. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on selvittää ne mahdollisuudet, joita metsänomistajat voivat hyödyntää toteuttaessaan sukupolvenvaihdoksia ja sen tarkasteleminen, millaisia veroseuraamuksia sukupolvenvaihdoksiin näissä tapauksissa liittyy. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä vastikkeellisia että vastikkeettomia luovutuksia ja huomioidaan sekä luovuttajan että luovutuksensaajan veroseuraamukset. Toissijaisesti tutkimuksessa tarkastellaan yhteismetsän käsitettä, siihen kuuluvia veroseuraamuksia ja arvioidaan sitä, soveltuuko yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen sukupolvenvaihdokseen.

Sukupolvenvaihdostilanteisiin liittyvää vero-oikeudellista sääntelyä on kirjattu TVL:n mukaisiin huojennussäädöksiin. Sääntelyä on kirjattu myös PerVL:n säädöksiin, jonka mukaan huojennusta on mahdollista saada luovutuksesta riippuen joko kokonaan tai osittain. Oikeuskäytäntö ja vero-oikeudelliset kannanotot vahvistavat osaltaan säädöksien tulkintaa eri tapauksissa ja vaikuttavat siten myös sukupolvenvaihdoksiin kohdistuvaan verotuskäytäntöön.

Tutkimuksessa havaitaan, että sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen vaatii aina erityissuunnittelua ja kuhunkin tapaukseen soveltuvaa tilannearviointia. Yleistettävää ja pääsääntöisesti parhaiten soveltuvaa keinoa ei ole olemassa. Sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen tavat ovat kauppa, lahjanluontoinen kauppa sekä perintö ja lahja. TVL:n luovutusvoittoveron huojennussäännös soveltuu tapauksiin, joissa kauppa tehdään niin sanottuna sukupolvenvaihdoskauppana lähisukulaiselle. Lahjanluontoinen kauppa on kyseessä kun vastike on vähintään 75 prosenttia käyvästä hinnasta. Mikäli kyse on tilanteesta, jossa harjoitetaan myös maataloutta, vastikkeen täytyy olla vähintään 50 prosenttia käyvästä hinnasta. Vastikkeellisiin luovutuksiin kohdistuu lähtökohtaisesti luovutusvoittovero. Vastikkeettomien luovutusten, perinnön ja lahjan, osalta luovutuksensaaja vastaa veroseuraamuksista. PerVL:n huojennussäännökset soveltuvat ainoastaan tapauksiin, joissa harjoitetaan metsätalouden lisäksi myös maataloutta. Tutkimuksen mukaan yhteismetsä erillisenä verovelvollisena ja 28 prosentin verokannallaan tarjoaa vaihtoehdon metsäomaisuuden hallinnointiin ja siten soveltuu myös sukupolvenvaihdoksen osaksi.