Palvelussuhdevastuu julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnoilla : Hallinnollisen virkavastuun ja työsuhdeperusteisen vastuun vertailu

Julkisten tehtävien hoitaminen viranomaisorganisaatioiden ulkopuolella herättää oikeudellista pohdintaa vastuukysymyksistä. Oikeusvaltion periaate edellyttää, että kaikilla hallinnollisilla viranomaisilla on oltava selkeä lakisääteinen perusta toimivaltaansa, ja julkisen vallan käyttö on perusteltava asetettujen lakien mukaisesti. Virkamiesten erityisen oikeudellisen aseman ja virkavastuun tarkoitus on taata julkisen vallan käytön, esimerkiksi hallinnollisen päätöksenteon lainmukaisuutta, yhtenäisyyttä ja objektiivisuutta. Suomalainen vastuujärjestelmä on yksilöperusteinen ja virkavastuu säännökset pohjautuvat perustuslain 118 §:n perusteellakin nimenomaisesti vastuuseen virkatoimista, virkamies vastaa itse virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnat tarkoittavat hallinnon verkostoista ja monitoimijaista rakennetta, jossa julkis- ja yksityisoikeuden rajat ovat hämärtyneet. Rajapinnoilla toimimiseen liittyy perustuslain 124 § julkisten hallintotehtävien siirtämisestä yksityiselle sekä julkisen vallan käytön arviointi. Rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu toteutuu osittain palvelussuhteesta riippumatta tilanteissa, jossa käytetään julkista valtaa. Yhteistä palvelussuhteisiin kuuluvilla hallinnollisilla seuraamuksilla on niiden perustuminen työnjohto- ja valvontaoikeuteen niin virkamiehen, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijan kuin työsuhteisen työntekijän kohdalla. Hallinto-oikeudellinen virkavastuu tulee kyseeseen vain virkasuhteissa. Tilanteissa, joissa julkisissa tehtävissä työskentelee työsuhteinen henkilöstö, työnjohto-oikeuteen perustuvat hallinnolliset seuraamusmenettelyt eivät ole yhtäläisiä virkasuhteeseen verrattuna, mutta hyvin lähellä toisiaan. Hallinto-oikeudellisen virkavastuun ja työsuhdeperusteisen vastuun eroavaisuuksia tutkitaan lainopillisella metodilla, joka tarkoittaa voimassa olevan oikeuden systemaattista tulkintaa tukeutuen oikeuskirjallisuuteen ja oikeuslähteisiin kuten lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Voimassa olevan oikeuden mukaan ei ole sellaista palvelussuhdetta, joka mukautuisi sellaisenaan rajapintojen ja niin kutsuttujen hybridiorganisaatioiden ympäristöön. Sen vuoksi tutkielma toteutuukin virka- ja työsuhdetta vertaillen ja tutkimalla sitä, mikä vaikuttaa palvelussuhteen määräytymiseen rajapinnoilla. Koska virkavastuun tarkoitus on ennen kaikkea turvata julkisen toiminnan ja tehtävien lainmukaisuutta erityisesti julkisen vallan käytön yhteydessä eikä vain virka-asemassa, vastuukysymyksien kohdalla on ollut keskustelua vastuun kohdentumisesta tiettyihin tehtäviin tai julkisen vallan käyttöön, kuten käytäntö onkin julkisen vallan käytön kohdalla rikosoikeudellisessa ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa. Esimerkiksi Ruotsalainen yhden palvelussuhteen malli ja siihen liitettävä vastuu pohjautuu tehtävien luonteeseen eikä palvelussuhteeseen, koska on katsottu tärkeäksi, että julkiseen toimintaan liitetty vastuu kattaa kaiken julkisen toiminnan, myös yksityisoikeudellisia piirteitä sisältävän.