Tiedolla johtaminen erikoissairaanhoidon arjessa - Haastattelututkimus

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittämään, minkä tiedon varassa operatiivisen tason johtamistyötä toteutetaan erikoissairaanhoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaista tietoa operatiivisen tason johtamisessa tarvitaan sekä erityisesti, kuinka erikoissairaanhoidossa operatiivisella tasolla työskentelevät esimiehet hankkivat, jakavat ja hyödyntävät saatavilla olevaa tietoa päivittäisjohtamisessa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin näihin osa-alueisiin liittyviä ongelmatekijöitä. Pyrkimyksenä oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää erikoissairaanhoidossa tiedolla johtamisen kehittämisen tukena. Teoreettinen viitekehys tutkimuksessa on muodostettu tiedolla johtamisen keskeisistä käsitteistä sekä sen taustalla vaikuttavista sensemaking ja rationaalisen sekä rajoitetun rationaalisuuden päätöksentekoteorioista yhdistettynä terveydenhuollon kontekstiin. Tiedolla johtamisen lähtökohtana on toiminut käsitystä tiedon merkityksestä ja arvonluontilogiikan ymmärtämisestä. Tiedolla johtaminen nähdään kokonaisuudessaan tietotoimintana, jolloin tietoa jalostetaan ja hyödynnetään organisaation toiminnan johtamisessa. Terveydenhuollossa tiedolla johtaminen näyttäytyy tiedon luomisena, hankkimisena, jakamisena ja sen hyödyntämisenä, jolloin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vaihdettavasti tiedosta muodostuu oleellinen osa päivittäistä toimintaa ja arkea. Tutkimuksen teoriaosuudessa terveydenhuollossa toteutettavaa tiedolla johtamista on taustoitettu kansainvälisellä, suomalaisella ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tasolla. Nämä aiemmat tutkimukset toimivat tärkeänä vertailukohtana tämän tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa koronavirusta (COVID-19) hyödynnettiin erityistapauksena tarkasteltaessa tiedolla johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Aineisto koostui seitsemästä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, lastentautien vastuualueella operatiivisella tasolla työskentelevän esimiehen teemahaastattelusta ja se analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimus osoitti, että erikoissairaanhoidossa johtajat työskentelevät arjessa, jossa tietoa tuotetaan paljon erinäisistä asioista ja jossa se myös muuttuu ja päivittyy toistuvasti. Tuloksien mukaan esimiehet tarvitsevat sekä eksplisiittistä, näkyvää tietoa, mutta myös hiljaista tietoa, joka näyttäytyy esim. osaamisena. Tieto toimii ns. päivittäisjohtamisen työkaluna, jonka avulla toimintaa ohjataan ja suunnitellaan sekä tehdään erilaisia päätöksiä. Tietoa hankitaan useista organisaation sisäisistä sekä ulkopuolisista tietolähteistä riippuen tilanteesta ja ratkaistavana olevasta asiasta. Merkityksellisenä pidetään tiedon ajantasaisuutta, luotettavuutta ja vertailtavuutta, jotta tietoa voidaan ylipäätään hyödyntää johtamisessa. Tiedon hyödyntäminen edellyttää myös tiedon analysointia ja sujuvaa tiedonvaihtoa, jota toteutetaan arjessa sähköisten tiedon jakelukanavien kautta, mutta tärkeänä pidetään myös sosiaalista vuorovaikutteista tiedonvaihtoa ja yhdessä tekemistä. Tämä mahdollistaa erilaisten näkemysten jakamisen ja toisten kuulemisen ja luo mahdollisuuden asioiden merkitysellistämiselle. Tutkimuksessa tunnistettiin myös näihin osa-alueisiin liittyviä niin yksilö- kuin organisaatiotason ongelmia, joiden ohella myös teknologia luo omanlaisia haasteita.