Navigating the use of AI in the public sector : The complex world of AI ethics and regulation in Finnish municipalities
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
This thesis examines the implications of the European Union’s Artificial Intelligence Act (EU AI Act) for Finnish municipalities. The use of artificial intelligence in municipalities has increased rapidly, but municipalities continue to face challenges related to the ethical governance of AI and the practical implementation of regulation. In addition, uncertainties surrounding the regulation may hinder responsible AI adoption and innovation development in municipalities. The aim of the study is to examine whether the EU AI Act facilitates the adoption of AI by providing a clear regulatory framework and what effects it has had on the use and ethical governance of AI in Finnish municipalities. Furthermore, the study develops a conceptual framework for understanding the complex world of AI ethics and regulation in Finnish municipalities.
The theoretical framework discusses artificial intelligence, its role in public administration reform, AI ethics, and AI regulation. In addition, I develop the AI trilemma conceptual framework based on previous research. The empirical part of the study is based on a survey conducted among Finnish municipalities. The data were analysed using descriptive statistical methods and qualitative thematic analysis.
The findings indicate that respondents generally perceived the EU AI Act as relatively clear, although uncertainty remained regarding the interpretation of key concepts, responsibilities, and implementation. The regulation has so far had a relatively limited impact on the use of AI in municipalities. This may partly be explained by the fact that municipalities had already followed various guidelines and principles of good governance before the AI Act entered into force.
The main conclusion is that the EU AI Act alone does not resolve the challenges associated with AI adoption. Municipalities continue to require expertise, training, and practical guidance. At the same time, the AI Act and the broader discussion surrounding it may contribute to the further development of ethical AI governance in municipalities, even though the perceived practical benefits of the regulation have remained relatively limited so far.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin tekoälyasetuksen (EU AI Act) vaikutuksia Suomen kuntiin. Tekoälyn hyödyntäminen kunnissa on lisääntynyt nopeasti, mutta samalla kunnat kohtaavat haasteita tekoälyn käytön eettisessä hallinnassa ja sääntelyn käytännön soveltamisessa. Lisäksi sääntelyn epäselvyydet voivat hidastaa tekoälyn vastuullista käyttöönottoa sekä innovaatioiden kehittämistä kunnissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, edistääkö tekoälyasetus tekoälyn käyttöönottoa tarjoamalla selkeän sääntelykehyksen sekä millaisia vaikutuksia sillä on ollut tekoälyn hyödyntämiseen ja eettiseen hallintaan suomalaisissa kunnissa. Tutkimuksessa kehitetään lisäksi käsitteellinen viitekehys, jonka avulla voidaan ymmärtää tekoälyn etiikkaan ja sääntelyyn liittyvää monimutkaista toimintaympäristöä suomalaisissa kunnissa.
Tutkielman teoreettisessa osuudessa tarkastellaan tekoälyä, sen roolia julkisen hallinnon uudistamisessa, tekoälyn etiikkaa sekä sääntelyä. Lisäksi kehitän tekoälytrilemman käsitteellisen viitekehyksen aiemman tutkimuksen pohjalta. Empiirinen osuus perustuu suomalaisille kunnille suunnattuun kyselytutkimukseen, jonka aineisto analysoitiin kuvailevien tilastollisten menetelmien ja laadullisen teema-analyysin avulla.
Tulosten mukaan tekoälyasetusta pidettiin melko selkeänä, mutta siihen liittyi epävarmuuksia erityisesti käsitteiden tulkinnan, vastuiden ja toimeenpanon osalta. Asetuksen vaikutus tekoälyn käyttöön kunnissa on toistaiseksi ollut verrattain vähäinen. Tätä voi osaltaan selittää se, että kunnissa on jo ennen asetuksen voimaantuloa noudatettu erilaisia ohjeistuksia ja hyvän hallinnon periaatteita.
Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että EU:n tekoälyasetus ei yksin ratkaise tekoälyn käyttöönottoon liittyviä haasteita. Kunnat tarvitsevat edelleen osaamista, koulutusta ja käytännön ohjeistusta. Toisaalta tekoälyasetus ja sen ympärillä käytävä keskustelu voivat edistää tekoälyn eettisen hallinnan kehittymistä kunnissa, vaikka asetuksen koettu käytännön hyöty on toistaiseksi jäänyt melko rajalliseksi.