Valtuuttavan johtamisen keinot ja hyödynnettävyys: Itsensä johtamisen mallin toteutumisen ja onnistumisen arviointi case-yrityksessä

Abstract

Itsensä johtaminen on etenkin suomalaisen työelämän tuore trendi. Pääsyynä ilmiön suosioon lienee sen merkittävä positiivinen vaikutus niin yksilön kuin organisaationkin tehokkuuteen ja suoritukseen. Millään toisella tapaa tietotyöntekijä ei pysty käyttämään koko potentiaaliaan, kuin tehokkaalla itsensä johtamisella. Useat organisaatiot viestivät itsensä johtamisen tai itseohjautuvuuden tärkeydestä ja ajankohtaisuudesta, vaikka useimmissa tapauksissa itsensä johtamista ei konkretisoida tai soviteta arkeen sen kummemmin. Valtuuttavasta johtamisesta kuulee sen sijaan puhuttavan paljon harvemmin, vaikka se on työntekijöiden itsensä johtamisen tukemiseen kehitetty johtamistapa. Valtuuttava johtaminen on kuitenkin yksi organisaation tärkeimmistä keinoista kehittää työntekijöistään itsensä johtajia.

Tämä tutkimus toteutettiin toimeksiantona eräälle informaatioteknologia-alan yritykselle, jossa itsensä johtaminen on äskettäin lisätty yritysstrategiaan ja pyritty liittämään myös päivittäiseen johtamiseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on pyrkiä syventämään ymmärrystä itsensä johtamisen tukemisesta johtamisen keinoin sekä valtuuttavan johtamisen kontekstuaalisuudesta. Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena puolestaan on arvioida toimeksiantajayrityksen sisäisten itsensä johtamisen ja valtuuttavan johtamisen toimintamallien toteutumista ja onnistumista.

Tutkielman teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen osa rakentuu itsensä johtamisen käsiteanalyysistä, osatekijöistä, hyödyistä sekä yksilön keinoista kehittyä itsensä johtamisessa. Toinen osa keskittyy esimiehen keinoihin alaisen itsensä johtamisen tukemisessa tarkastellen erityisesti valtuuttavan johtamisen käsitettä ja keinoja sekä sen kontekstuaalisuutta ja haasteita. Tutkielma on laadullinen, aineistolähtöinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin haastattelemalla kohdeyrityksen yhden paikkakunnan asiakaspalveluosaston kaikki viisi esimiestä sekä kultakin kaksi satunnaista alaista. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin tapaan.

Empiirisen tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että työntekijät ja esimiehet kokivat uuden johtamismallin toteutuneen pitkälti jo aikaisemminkin. Poikkeuksetta jokainen informantti piti toimintamalleista. Itsensä johtamisen toimintamallin paremmaksi toteutumiseksi yrityksen tulisi informanttien mukaan sovittaa itsensä johtamisen toteuttaminen tulostavoitteisiin sekä tukea lisää niin esimiehiä kuin työntekijöitä.

Valtuuttavan johtamisen tärkeimmiksi keinoiksi osoittautuivat esimerkkinä toimiminen sekä työntekijän kannustaminen itsereflektioon, omien tavoitteiden asetantaan ja itsensä palkitsemiseen. Valtuuttava johtaminen sopii kiireettömään tilanteeseen, jossa työntekijöiden toivotaan kehittyvän, ja jossa työtehtävien suorittamistapaa ei voi ennalta määrittää. Valtuuttavan johtamisen vaikutus alaiseen riippuu työntekijän autonomian tarpeesta ja halusta johtaa itseään. Tutkimustuloksissa yllätti työntekijän iän merkitys, ja jatkotutkimusehdotukseksi esitetäänkin työntekijän iän vaikutuksen tutkimista valtuuttavaan johtamiseen.