Vapaaehtoisen tarkastusvaliokunnan perustamiseen vaikuttavat tekijät suomalaisissa pörssiyrityksissä

Abstract

Tarkastusvaliokunnat toimivat yhtenä yritysten hallinto- ja valvontamekanismina muiden corporate governancen osa-alueiden ohella. Suomessa tarkastusvaliokuntien perustaminen on vielä vapaaehtoista, mutta Corporate Governance -suosituksen mukaan pörssiyrityksille liiketoiminnan laajuus huomioiden suositeltavaa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat tarkastusvaliokunnan perustamiseen suomalaisissa pörssiyrityksissä.

Aikaisempien tutkimusten perusteella tutkittaviksi tekijöiksi valittiin tilintarkastajan koko, hallituksen jäsenten riippumattomuus yhtiöstä, hallituksen koko, sisäpiirin omistusosuus, yrityksen velkaisuus sekä yrityksen koko, joista muodostettiin tutkielman kuusi hypoteesia. Sisäpiirin omistusosuuden vaikutus tarkastusvaliokunnan perustamiseen oletettiin negatiiviseksi, muiden tekijöiden positiiviseksi. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin Thomson Worldscope -tietokannasta sekä suomalaisten pörssiyritysten vuosikertomuksista vuodelta 2006. Yrityksistä karsittiin rahoitusalan yritykset sekä SOX-lainsäädäntöä noudattavat yritykset. Lopullinen aineiston koko oli 105 yritystä.

Tutkimushypoteesit testattiin logistisen regressioanalyysin avulla. Tulosten mukaan yrityksen koko on ainoa tilastollisesti merkitsevästi tarkastusvaliokuntien perustamiseen vaikuttava tekijä suomalaisten pörssiyritysten keskuudessa. Suuri yrityskoko lisää valvonnan tarvetta ja suuremmilla yrityksillä on myös paremmat resurssit valvonnan lisäämiseen. Hallintomekanismeihin (tilintarkastajan ja hallituksen koko sekä hallituksen jäsenten riippumattomuus) liittyvät tekijät käyttäytyivät odotetusti ja vaikuttivat positiivisesti tarkastusvaliokunnan perustamiseen, vaikka tulokset eivät olleetkaan tilastollisesti merkitseviä. Sen sijaan agenttikustannuksiin liittyvillä tekijöillä (sisäpiirin omistusosuus ja yrityksen velkaisuus) ei todettu olevan vaikutusta tarkastusvaliokunnan perustamiseen. Tämä voi johtua suomalaisyritysten keskittyneemmästä omistuksesta ja erilaisesta hallintokulttuurista, jolloin agenttikustannuksilla ei ole yhtä suurta merkitystä anglosaksisiin maihin verrattuna.