Käyttäjien ja käyttäjäryhmien huomioiminen opetusalan käyttöliittymän kielessä. Terminologian ja käytettävyyden näkökulma

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten käyttäjät ja käyttäjäryhmät on huomioitu kielellisiä elementtejä valittaessa Wilma-käyttöliittymässä. Tutkimusaineistona oli opetusalan käyttöliittymä Wilman demoversio. Analyysissa yhdistettiin käytettävyyden, käyttäjälähtöisen suunnittelun ja terminologian näkökulmia. Tutkimus liittyi Vaasan yliopiston TermFace – Terminologia käyttöliittymänä tietoon ja toimintaan -hankkeeseen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia ovat Wilman keskeiset käyttäjät, miten keskeiset käyttäjät havainnoivat ja käyttävät Wilmaa, millaisia termejä ja fraaseja käyttöliittymässä esiintyy sekä millaisia termejä ja fraaseja käyttöliittymän käyttäjät kohtaavat todennäköisimmin. Käyttäjäryhmien selvittämiseksi tutkimuksessa luotiin fiktiiviset käyttäjäpersoonat edustamaan käyttöliittymän keskeisiä käyttäjäryhmiä. Käyttäjäpersoonien avulla tarkasteltiin käyttöliittymän demoversiosta yhdeksäsluokkalaisen, lukiolaisen, huoltajan, opettaja-luokanvalvojan sekä luokanopettajan käyttöliittymänäkymiä. Näkymistä poimittiin niissä esiintyvät termit, fraasit ja muut erikoiskieliset elementit, joita tutkittiin.

Käyttäjät ja käyttäjäryhmät havainnoivat Wilmaa eri tavoin, värien käytön näkökulmasta, etusivun linkkien, tietolaatikoiden ja linkkipainikkeiden kautta, ja muun muassa havainnoimalla etenkin etusivua ja itselleen keskeisiä aiheita ja toimintoja. Käyttäjät ja käyttäjäryhmät myös käyttävät käyttöliittymää eri tavoin. Termien, fraasien ja muiden erikoiskielisten ilmaisujen rakenteet olivat moninaisia muodoiltaan ja ne edustivat useita erikoisaloja, kuten opetusalaa.

Käyttäjät ja käyttäjäryhmät huomioidaan Wilmassa kielellisesti käyttöliittymässä monin tavoin. Käyttäjäryhmien tarpeita ja tavoitteita huomioidaan. Heitä voidaan huomioida ilmaisujen muodoissa ja rakenteissa, esimerkiksi ilmaisujen erikois- ja yleiskielisyyden näkökulmista, jolloin ilmaisut ovat läpinäkyviä. Tuttuuden ja tarkkuuden perusteella ilmaisut ovat läpinäkyviä ja soveltuvia käyttäjäryhmille. Epäjohdonmukaisia ilmaisuja havaittiin vähän, jolloin käyttäjiä ja käyttäjäryhmiä huomioidaan käyttämällä ilmaisuja myös johdonmukaisesti.